Autuas laiskuus

Olen kotona vauvan kanssa, ja 3 v esikoinen on päiväkodissa 3-4 päivää/viikko.



Myönnän ihan rehellisesti, että olen laiska. Ja vieläpä todella nautin siitä, että osaan ottaa näin iisisti. En edes tee kovin paljon kotitöitä arkisin, vaan isommat siivoukset ym. tehdään yhdessä miehen kanssa viikonloppuisin. Vauvan nukkuessa lueskelen kirjaa tai surffailen netissä.



Sitä, että esikoinen jatkaa hoidossa kotona ollessani en perustele niinkään sillä, että kodin ulkopuolinen hoito ja virikkeet olisivat tämän ikäiselle lapselle ehdottoman tärkeitä, vaan enemmänkin sillä, ettei niistä ole hänelle mitään haittaa. Lapsi viihtyy hyvin päiväkodissa, jossa on todella kivat hoitajat ja pari hänelle hyvin tärkeää kaveria. Ja kyllähän siellä paljon sellaista pääsee myös puuhaamaan, mikä kotona jäisi tekemättä (jumpat, monipuoliset askartelut, retket ym.).



Tunnen itse olevani parempi äiti, kun isomman lapsen ollessa kotona jaksan keskittyä puuhaamaan hänen kanssaan, eikä pipo kiristä, kun olen ehtinyt itsekin vähän huilaamaan.



Edes verovarojen tuhlaamisesta en tunne huonoa omaatuntoa. Olen ennen lapsia ehtinyt maksaa veroja yli 10 vuotta; viime vuosina yli 2.000 euroa kuussa. Itse olen siis lapseni hoidon rahoittanutkin.