Joku filosofi sanoi joskus että,

No, nykymaailmassa somen ulkopuolelle jättäytyminen on sosiaalinen itsemurha.

Itse en ole liittynyt facebookin käyttäjäksi.

Minusta tuntuu, että en ole olemassa.

Kaikesta yhdistys- ja harrastustoiminnasta ilmoitetaan vain Facebookissa.

Jopa tuttaviani on kuollut ja haudattu niin, rttä kuulen poismenosta vasta jälkeenpäin.

Ohhoh!!  Mutta ilmeisesti todellakin on niin että valtavan monella ei ole sosiaalista elämää enää ollenkaan somen ulkopuolella!  Kammottavaa ja surullista.

Itselleni mikään some ei voi koskaan korvata ihan oikeita eläviä ystäviä ja läheisiä, heitä joiden kanssa voin olla yhdessä ja tuntea läheisyyttä ja hyväksyntää ja sen, että olen tärkeä ja minun kanssani halutaan olla tässä ja nyt.

Olen kutistanut oman some-elämäni mahdollismman pieniin, ja niin on tehneet hyvin monet entiset ahkerasti somea käyttäneet tuttavani. Totta kai osa ihmisistä on hävinnyt elämästäni mikä ei sinänsä ole mikään suuri menetys. Ihmisiä jotka tunsin vain jonkun postauksen kautta, en oikeasti tuntenut heitä enkä tiennyt heidän todellisesta elämästään yhtään mitään.  Someenhan voi laittaa vaikka minkälaista kiiltokuvaa, touus niiden takana voi sitten olla jotain ihan täysin muuta.

Itseäni ei se pinnallinen usein hyvinkin valheellinen maailma kiinnosta enää juuri ollenkaan. Facebookissa vielä olen ja joskus postaan jotain hyvin pienelle tutulle porukalle.  Samoin instagram koska tykkään valokuvata ja laitan kuvia sinne.  Kyllä ne ystävyys- yms suhteet hoidetaan ihan irl.

Aluksi some oli some - kavereita kavereiden kanssa viestittelyä... Nykyään luomalla luotu somevankila, huorataan tykkäyksiä, seuraajia, jolla ei ole mitään tekemistä sosiaalisuuden kanssa, lähempänä antisosiaalisuutta, kaiken alustana raha, valta ja julkisuus.