Onko mielestänne ystävälläni oikeus loukkaantua?
Hän on vastikään muuttanut samaan kaupunkiin asumaan. Minulla on kaksi pientä lasta, joita hoidan kotona, hän odottaa ensimmäistään syntyväksi kesällä. Ehdimme nähdä n. kaksi kertaa kuussa ilman lapsiani esim kahvilassa, ja lasten kanssa ehkä kerran (joskus pari), eli n. kolme kertaa kuussa. Hän on raivona, kun haluaisi nähdä useammin ja ihmettelee, miksei se onnistu... onhan minulla muutakin tekemistä, ja käyn muutenkin ehkä vain kaksi kertaa viikossa yksin jossain (kerran jumpassa, kerran esim kahvilla tai vaateostoksilla tms).
Kommentit (12)
Vai muuttiko hän sinun takiasi samaan kaupunkiin?
vaan jonkun ystävän kanssa. Heitä on muitakin kuin tämä yksi :). t. ap
Tehän näette lähes joka viikko, luulisi sen nyt riittävän. Itselläni ei edes ole lapsia enkä silti ehdi nähdä ystäviäni välttämättä edes kerran kuussa. Kukaan ei ole koskaan loukkaantunut, tosin muutkin ovat yhtä kiireisiä.
Eikö se ole niin, että ne, joilla ei vielä ole lapsia, eivät oikeasti tajua, kuinka vähän sitä omaa aikaa loppujen lopuksi on? Varsinkin, jos lapsia on useampi kuin yksi tai vain se yksikin, kun esim imettää. t. ap
kun oma lapsensa syntyy :) Onko ystäväsi sanonut että on loukkaantunut vai mistä ajattelit?
miksi kukaan haluaa käydä yksin kahvilla :D
Normaaleina päivinä kotona minulla on todella harvoin aikaa istua kunnolla ala skahvikupin kanssa ja vaikka lukea päivän lehti tai jotain muuta. Muutaman kerran kuukaudessa sitten menen yksinään läheiseen kahvilaan. Saan kerrankin juoda kahvini kuumana, kukaan ei keskeytä lehden lukua ja saapa sieltä vielä ihanaa suklaakakkuakin! :D
T: neljän lapsen äiti
nyt kun vihdoin asumme samassa kaupungissa'. Ja sitten ehdottelee treffejä tyyliin ollessamme kahvilla 'nähtäistkö huomennakin?'. Eihän siinä mitään pahaa, kiva, että haluaa minua nähdä, mutta ei oikeasti tunnu ollenkaan ymmärtävän, että ei se kahden lapsen kanssa kotona oleminen mitään lepolomaa ole. Toinen on se, kun pyytää meitä luokseen kylään töiden jälkeen. Kivahan kylässä on käydä, mutta matkaan menee kahdella bussilla yli puoli tuntia ja perillä ehditään arki-iltana olla n. vajaat kaksi tuntia, kun sitten on jo lasten nukkumaanmenoaika... t. ap
et jaksa lähteä kadella bussilla. Eiköhän hän ymmärrä kun asian hänelle perustelet.
Minulla on 3 lasta ja yhdellä ystävälläni ei ole eikä tule. (ei halua siis)
Hän on jo pari vuotta vihjaillut miten loukkaantunut on, kun emme vieraile useammin heillä, 2 tunnin ajomatka.
Alkuun sanoin häpeillen, sittemmin jo kyllästyneenä ja suorempaan, että ei vaan aika riitä ja tervetuloa meillepäin milloin vaan.
Hän ei edelleenkään oikein ymmärrä, että miten niin meillä ei ole yhtä paljon aikaa kuin heillä kahden aikuisen taloudessa. Ollaan jo lähellä välien rikkoutumista, mutta minkäs teet.
sano, etä tulee teille joku ilta kahville tms. en kyllä itsekään jaksa vieraita illoilla, kun on päivät säpinää, eikä usein huvita lähteä mihinkään. on sitten jotkut illat, jotka varaan ystäville. ja voihan niitä sun uusia ystäviä tutustuttaa tähän toiseen, niin voitte tavat porukallakin joskus, ettei aina pareittain kahvitella.
tulla aina meille, kun on raskaanakin... buahahahhhaa. :D t. ap
miksi kukaan haluaa käydä yksin kahvilla :D