Tunisialainen Mies. Kokemuksia?

mua ainakin inhotti kun mulle, aikuiselle ihmiselle ruvettiin puhumaan kuin idiootille, eli "järkeä".

se meni ihan överiksi.



Niin, olin siis juuri tavannut ulkomaalaisen mieheni silloin. Anna siskontyttösi ihan itse elää omaa elämäänsä. Ei rakkautta voi pakottaa loppumaan - minkä ikäinen ihminen tahansa voi rakastua ja ne rakkaustarinat voi päättyä ihan miten vain, oli mies sitten suomalainen tai ulkomaalainen.



Järjen puhuminen ei auta näihin vanhempiinkaan akkoihin, jotka raahaavat itselleen jostain Gambiasta nuoren pojan ja rupeavat asumaan sen kanssa :D Kokemus sitten myöhemmin opettaa ... Eli suuntaan tai toiseen , kyllä valinnat on itse tehtävä.



T. edelleen ulkomaalaisen mieheni kanssa yhdessä.

Mikä on ulkomaalainen? Tai muukalainen? Joskus se on tuo mainitsemasi tunisialainen, joskus keski-eurooppalainen, joskus iahn toisesta sosiaaliluokatsa oleva suomalainen - joskus toisesta maakunnasta peräisin oleva....



Isäni oli kesieurooppalainen, vaalea, akateeminen. Vaan eipä ollut suomalainen. Ja aksentti jäi ja pysyi, britti kun oli.



Olimme siis muunmaalaisia. Ja silmätikkuja,



Ehkemme olisi olleet - toisaalla Suomessa.



Mutta siellä missä elimme, olimme.



Summa summarum: oli sitten britti, avolainen, satakuntalainen tai tunisialainen: suhtautuminen on siitä kiinni, kenen seuraan satutte.



Siinä mielessä suosittelen lapsillemme: pysytelkää kohdenryhmässänne. Tai ksavakaa ihmisinä niin, että kestätte arvosteluakin.

Jos kyse on jossain lomakohteessa bongatusta rantaleijonasta tai muusta ammattimaisesta naistennaurattajasta niin tulevaisuus ei välttämättä tule olemaan ruusuinen jos ei tahdo pysyvään äidin ja sponsorin rooliin. Ostaisin tytölle ilmaiset liput Turkkiin, Egyptiin ja Gambiaan. Hänelle voisi pikkuhiljaa alkaa valjeta, että naisten naurattaminen on joillekin miehille elinkeino ja pääsylippu ulkomaille. Myöskään köyhiin tai alle maisterintason koulutuksen suorittaneisiin miehiin ei kannata sekaantua. Kannattaa myös muistaa, että jos koulutus on tunisiasta niin sillä ei tee euroopassa yhtään mitään. Euroopassa opiskellut mies pärjää jo suomenkin työelämässä. Tuskin tyttöä kotimaiset huonostikoulutetut tai työttömät miehet kiinnostaisivat, joten miksi ottaa ulkomaalainen jolle työllistyminen olisi vaikeaa tai mahdotonta korkeapalkka-aloille.



Tunisialaisista on myös hyviä kokemuksia. Miehelläni oli keski-euroopan vuosinaan kollegoina tunisialainen professori ja muutama muu työntekijä (kaikilla koulutus Euroopasta), jotka olisivat varmasti kelvanneet naisille ja ovat ihan hyvää aviomiesmatskua luultavasti. Näitä on vain harvassa eikä heitä ole helppo jonkun turistitytön saada koukkuun. Kuitenkin melko todennäköisesti tytön tunisialanen heila ei lukeudu tähän menestyneiden ja fiksujen miesten kategoriaan.



Naisen ei kannata antaa miehelle yhtään periksi esim. asioissa, jotka liittyvät naisen rooliin tai uskontoon. Jos on paha säkä niin tyttö saattaa ottaa miehen, joka perustelee huonoa käytöstään uskonnolla tai kulttuurillaan. Miehen vuoksi ei myöskään käännytä ja jos mies alkaa väläyttelemään kääntymistä niin kannattaa potkia se mäkeen kun se pohjimmiltaan haluaa kuitenkin jonkun alistuvan oman kylän leilan ja alkaa pahimmassa tapauksessa tunkemaan naistaan siihen muottiin.



Oma mieheni on todella uskonnollisesta muslimimaasta, mutta olemme tulleet hyvin toimeen ja hän on todella hyvä mies. Tuo rahaa perheelleen, koska on korkeasti koulutettu ja hoitaa myös hommat kotona. Romanttinen ja rakastava puoliso :) Mieheni on on tapauskovainen, mutta itse olen uskonnoton ja lapsiamme ei kasvateta mihinkään uskontoon aktiivisesti. Mieheni maan kansalaisia ei ole paljoa suomessa, koska heitä ei saavu ns. matkamuistoina tai pakolaisina. Menimme naimisiin monen vuoden kihlauksen ja yhdessä asumisen jälkeen kun varsinkaan naimisiin ei kannata kahden kulttuurin parisuhteessa rynniä jos ei tunne vastapuolta kunnolla. Onnea on jatkunut jo 15 vuotta.



Toisaalta varoittelu voi ajaa tytön sen tunisialaisen kainaloon. Luulen, että gimma kaipaa perspektiiviä mitä tulee ulkomaalaisiin miehiin. Ei kannata ottaa summassa huonoa tai ensimmäistä, joka tulee vastaan ja puhuu pehmoisia kun voi saada oikean unelmamiehen.

mutta eroon päätyivät parinkymmenen vuoden jälkeen. Mies eli tämän suomalaisen vaimon rahoilla. Heidän toinen poikansa on täysin hulttio, toinen hyvin fiksun ja kunnollisen oloinen.

Enpä tiedä,voiko tästä mitään yleispätevää kertoa.

ihmisen pitää pysytä onnenonkijat siilaamaan ja löytää se itselle paras. Sama on onko päässä persulasit vai monikulttuurilasit.

Toisten ihmisten tekemiä virheitä on vaikea estää, koska on loppujenlopuksi paljon itsestään kiinni millaisen puolison itselleen ottaa ja miten suhde tulee onnistumaan. Moni nainen osaa valita ulkomaalaisen ja kotimaisen puolisonsa järkevästi, mutta joukkoon mahtuu aina niitä jotka ovat helpolla vietävissä ja huijattavissa. Kaikki tekevät omat virheensä.

Nyt mietintämyssy päähän millä saisi tytön itse ajatteleen ja harkitseen.Ei ole kyse lomaromanssista mut ei se tietenkään tee hommasta kestävämpää tai parempaa.

riippuu varmaan täysin miehestä. Omani on aivan loistava aviomies, mahtava isä ja tunnollinen ja taitava työntekijä. Ja paras ystäväni tämän lisäksi :) Hän ei ole mikään naisten naurattaja emmekä tavanneet lomalla Tunisiassa. Lomaromansseihin en usko.

Asutteko te suomessa vai tunisiassa? saako udella kauanko ootte olleet yhdessä?

mun käsittääkseni tunisia on arabimaista kaikista "eurooppalaisin"?

AP

Asumme Suomessa, yhdessä on oltu 18 vuotta ja naimisissa 15 vuotta. Rakastan Tunisiaa ja vietämme siellä kaikki lomat. Meillä on siellä lomakoti.