Käykö täällä kukaan omaisen haudalla juttelemassa?

Voisin tehdä niin. Kokeilen ensi kerralla. 

Haudalla en juttele, mutta muualla voin joskus jutella. Haudan käyn hoitamassa, hymyilen ja ehkä muistelen mielessäni jotain mennyttä.

En juttele kuolleille. Ei se, varmaankaan, tekisi huonoa sanoittaa ajatuksiaan. Sen voi tehdä kotonakin.

Ääneen ajattelu selventää ajatuksia!

Voisin mielelläni vaikka istua haudalla ja jutella, vaikka sitten ääneenkin mutta matkaa haudalle on liian paljon käydäkseni siellä kovinkaan useasti. Mielessäni juttelen kyllä aina ajoittain. Onneksi henki voi olla juuri siellä missä mekin olemme ja hän kuulee kyllä.

Joku sana tulee aina sanottua tyyliin minäpä toin sinulle kukkia tai laitan kynttilän palamaan.  Vähän kuin ääneen ajateltuna.