Olen iksinkkumies, en ole koskaan seurustellut. Huomautellaanko teitä muita ikisinkkuja asiasta?
Itse olen huomannut että esim isovanhempani usein kyselee milloin perustan perheen ja osa kavereista myös utelee asiaa koska olisin muka hyvä isä sekä aviomies koska en käytä alkoholia ja olen olen rehti ja reipas mies sekä taloudellisesti pärjään ihan hyvin.
Olen isovanhemmille kertonut että pärjään hyvin sinkkuna ja että nykyään meillä on vapaus valita eikä enää ole pakko perustaa perhettä, he eivät tätä ymmärrä mutta he ovatkin jo 90 vuotiaita.
Olen asiaa ihmetellyt että miksi asiaa udellaan, eräs etäinen ihminen tuntuu luulevan että pidän miehistä koska en juurikaan naisia lähesty mutta ihan hetero olen.
Millaista ihmettelyä te muut saatte ja puheet siitä että pelkästään naisia painostetaan lisääntymään ja pariutumaan ei minun kokemuksien mukaan pidä paikkaana.
M33
Kommentit (19)
Yksinäiset ihmiset ovat epäonnistuneet elämässään kun kukaan ei halua olla heidän kanssaan.
Yksi kaveri joskus naljailee muka vitsillä, muita ei ole kiinnostanut.
N43
Vierailija kirjoitti:
Yksinäiset ihmiset ovat epäonnistuneet elämässään kun kukaan ei halua olla heidän kanssaan.
Enemmän elämässään ovat epäonnistuneet ne joilla on monta lasta ja jokaisella niistä eri isä tai äiti.
Vierailija kirjoitti:
Yksi kaveri joskus naljailee muka vitsillä, muita ei ole kiinnostanut.
N43
Saanko kysyä että minkä näköinen olet kun et ole kelvannu kenellekkään?
Vierailija kirjoitti:
Yksi kaveri joskus naljailee muka vitsillä, muita ei ole kiinnostanut.
N43
Minä en ala kuuntelemaan. Ystävyys saa loppua jos koen että henkilökohtaisia rajojani tai valintojani ei kunnioiteta. Näistä ei mulle lasketa leikkiä tai udella.
Vanhat ihmiset uskovat monogamiaan. Avioliitto, onnetonkin, oli isoäitini mielestä ainoa oikea tapa elää. Hän ei hyväksynyt eroamista. Hän sanoi aina että parempi laiha sopu kuin lihava riita. Ja että miehelässä miestä myöten.
Sinkkuja kohdellaan usein kuin lapsia, niin kuin vasta parisuhde ja viimeistään äitiys/isyys tekisi ihmisestä aikuisen.
Yksin jäämisen taustalla voi olla suurta tuskaa, ja tilannetajuttomat sukulaiset vain kääntävät veistä haavassa. Tällaisista ääliöistä kannattaa pysytellä erossa ja elää omannäköistä elämää.
Homoksi epäilevät,,,,,, mutta niinhän mä olenkin. Ps. Kaapista kurkin.
Ei kaikko tarvitse kumppania elämäänsä koska he pärjää ja osaa elää myös sinkkuna.
Kyllähän sitä herkästi epäilee että jotain vikaa ihmisessä on jos hän ei kelpaa edes parisuhteeseen.
Multa ei ole kyselty, syynä etten ole juuri koskaan ihmisten kanssa tekemisissä, joten ei ole kuka kyselisi :D Suvustakin ainoat joiden kanssa olen tekemisissä on mun vanhemmat, ja he taas on aina tienneet että en taida olla sen tyyppinen ihminen joka haluaisi parisuhdetta ja lapsia. (olen nainen, nyt jo keski-ikäinen)
Ei kukaan ole maininnutkaan asiasta. Varmaan tajuavat etten kelpaa kenellekään.
Ei sulla kiire olekaan, voit "törmätä" kivaan tulevaan elämän kumppaniisi, jo vaikka huomenna :)
Isäni 2 sisarusta olivat sinkkuja. Vaikea edes kuvitella että olisivat olleet perheen äitejä.
Ei mikään ongelma jos viihtyy yksin.
Ja kaksi tuttua naista seurustelee mutta heidän kumppaneilla on omat asunnot eivätkä ole muuttamassa yhteen.
Naisille aina löytyy ottajia eli naisten nirsous johtaa sinkkuuteen kun se lentäjälääkärimiesmalli ei tule iskemään naista eikä ne tavalliset miehet kelpaa sille ikisinkkunaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Yksinäiset ihmiset ovat epäonnistuneet elämässään kun kukaan ei halua olla heidän kanssaan.
Jos ihminen on yksin se ei kylläkään tarkoita ettei kukaan haluaisi olla hänen kanssaan. Voi tarkoittaa mutta läheskään aina ei.
No, palstan kiusaajasikanaiset kovasti yrittävät vääntää minusta inceliä aina kun olen jossain asiassa oikeassa ja he väärässä.
Ei ole tullut koskaan mitään huomautuksia. Johtuu ehkä siitä, että olen ollut aina työtön.
M43
Jos ei ole löytänyt parasta matchia on yksin eläminen niin paljon yksinkertaisempaa kuin suhteessa oleminen. Ei tarvitse tehdä kompromisseja. Saa käyttää rahansa ja viettää lomansa ja vapaa-aikansa, miten haluaa. Ystävät voivat olla vuosien kuluessa paljon parempaa seuraa kuin kärttyinen puoliso.
Tietty elämä tulee kalliimmaksi, kun ei voi jakaa esim asumiskustannuksia.
Ja joskus voi olo tuntua yksinäiseltä, mutta vapaus on sen arvoista.
Ei ikisinkkuus nykyään edes ole mitenkään harvinaista. Muistelisin että noin 10% ihmisistä ei seurustele koskaan elämänsä aikana.