Mitä teille kuuluu? rehellinen vastaus vai ihan hyvää..

vaikka oikeesti olin lauantaina pitkästä aikaa viihteellä ja join ihan liikaa ja nyt on tosi paha mieli ja vielä vähän paha olokin. Lapsi on vielä pieni ja inhottaa olla hänen nähtensä näin vätys, kun en halua edes verhoja avata, saati vaihtaa päivävaatteita, käydä suihkussa, pedata sänkyä tms.



Muuten menee ihan hyvin ja olen kyllä yrittäny opetella vastaamaan noihin kysymyksiin jotain tämän tapasta: "Kiitos ihan hyvin, vaikka tällä hetkellä onkin vähän rankkaa. Onneksi tämä menee varmasti ohi." Sillon kuulija voi itse päättää tarttuuko aiheeseen vai ei.

6v sanoo kaikkeen EI ja 2v tietysti matkii. Joka asiasta väännetään. Aika paljon taistelen yksin lasten kanssa. Hermot loppu, kotona vaan neljän seinän sisällä. Karmee keli, uloskaan ei huvita mennä. Masentaa.

Voin sanoo, et paremminkin vois mennä.

Mutta kyllä ymmärrän, että ei "tosi hyvää". Tulee helpompikin aika, vaikkei ihan heti.

Pitkästä aikaa sellainen elämänvaihe, että ei ole koko ajan stressiä ja huolta ja murhetta. Nautin tästä tavallisesta elämästä ja arjesta ja työssä käymisestä ja perheen kanssa olemisesta aivan suunnattomasti! Tuntuu suorastaan luksukselta kun ei ole huolta ja hätää ja pelkoa koko ajan.



Mulla on hyvä avioliitto ja ihana lapsi. Lisäksi taloudellisestikin menee ihan hyvin, joten kaikki on todellakin enemmän kuin hyvin.

vastauksena siihen kysymykseen, joten vastaan että "no mitäs tässä, mitä sinulle?"

Vastaan yleensä "Sitä samaa, entäs teille?" Yleensä kysytään, mitä teille kuuluu? Oikeasti ketään ei taida kiinnostaa, mitä minulle kuuluu.

Hyvänlle ystävälle voi vuodattaa kaiken, mutta jos vaikka työelämässä yhteistyökumppani tapaamisessa kysyy alkuun, mitä kuuluu, ei ole tarkoitus alkaa setvimään kaikkia taaperon korvatulehduksia ja anopin ummetusta ja valvottuja öitä...