12-vuotias pyytää kavereiltaan rahaa synttärilahjaksi

lasten synttäreille viedää. Esim. 5 eurolla ei kovin kummoista lahjaa saa annettua. Eihän sinne nyt 30 euroa olis tarvinnut viedä, ihan kymppikin olis riittänyt ja olis ainakin ollut mieleinen lahja.

Johan kaikki arvostelevat, kun on tosi helppo laskea lahjan arvo. Tää on ihme kilpavarusteluks menny tää maailma, ei synttäreillekään voi mennä ilman setelipinoa mukana. Huoh.

ap

Tulee mieleen, että sankarin vanhemmat eivät luultavasti edes tienneet tästä toiveesta...



Ja opettaisin kyllä lapselle, että kaverilahja ei ole rahaa. En ihan usko, että kaikki muut olisivat vieneet 20-30 euroa, kuulostaa tosi paljolta.



En antaisi lapseni toivoa rahaa kavereilta enkä antaisi hänen viedäkään rahaa lahjaksi.

vitonen setelinä ja sillä voi tehdä sitten mitä vaan kivaa kuin neljä samaa Aku Ankka -kirjaa. Ihan oikeasti. Kiva idea tuo raha. Näkeehän lahjastakin helposti minkä arvoinen on.



Lahjan kivuus ei riipu sen arvosta, vaan käyttöarvosta, mutta kaverisynttäreillä ja monilla muillakin on se ongelma, että ei tunne lahjan saajan tarpeita.

ja oliko siis saanut 20-30 aina YHDELTÄ kaverilta, vai kaikilta yhteensä??



Joku 5-10 eur mun mielestä on ihan ok lahja.

Omakin lapsi muistaakseni joskus vienyt jonkun vaikak vitosen ja karkkipussin tms. lahjaksi, ja saanut varmaan myös.

Kaikkea sitä kuuleekin. Teit ihan oikein ap, vaikka olitkin vastarannankiiski, erikoista että muut vanhemmat lähteneet mukisematta tuollaiseen rahankerjuuseen mukana, ja tuollaisilla summilla?? Madness.

ettei noudatettu kutsujan toivetta, vaan väkisin jotain kirjoja pakattiin - eihän nekään ilmaisia ole, miksei ois voinut antaa rahaa saman arvosta?? Mistä tiedät tykkäsikö lahjan saaja kirjoista? Miksi laitat lapsesi "noloon" asemaan kun ainoana vie jotain muuta.





Aikuisenakin on tosi noloa, jos vaikka hääpari / synttärisankari tai mikä juhla nyt milloinkin, on tehnyt lahjalistan ja/tai toivonut rahaa, ja sitten viedään väkisin jotain ihan muuta. Että ollaan "ajateltu" lahjan saajaa ja haluttu viedä hälle jotain henkilökohtaista (joku karsee ryijy tai käsinmaalattu posliiniastiasto tms.)



Kyllä siinä yleensä on ajateltu itseä, tai sitten sitä mitä itse tykkäisi saada - eikä tajuta että lahjan saaja on eri henkilö.



Jopa lahjakortti on kyseenalainen, jos on pyydetty rahaa. Koska lahjakortissa se käyttöpaikka/kohde on sidottu sinne, ja monesti se kortin arvo ei mene ihan tasan sen jutun kanssa, joten on pakko sitten laittaa siihen vielä lisääkin rahaa, ettei jää kortti käytätmättä.



Tai tylsää on esim. niin, että jos annetaan mahdollisuus osallistusa kimppalahjaan, jos ylipäänsä haluaa sankaria jotenkin muistaa, niin sitten tulee kuitenkin joku aika arvokaskin matkalahjakortti (jonka arvon ois tosiaan ottanut mieluummin rahana vaan) - ja matkalle lähtö aiheuttaa kuitenkin lisävaivaa kun pitää ottaa vapaata / järjestää lastenhoito / maksaa ruoat ja siirtymiset (esim. ilmaiset laivaristeilytkään ei TOD. ole ilmaisia).





7

Joku 5-10 eur mun mielestä on ihan ok lahja.

Omakin lapsi muistaakseni joskus vienyt jonkun vaikak vitosen ja karkkipussin tms. lahjaksi, ja saanut varmaan myös.

[/quote]

Vitonen ja karkkipussi on loistava kaverilahja. Jos on läheisempi kaveri ( tai rikkaammat vanhemmat )voi antaa enemmän. Isommalle lapselle raha on aina tervetullutta, kun tulee omia säästökohteita, enemmän sukulaisetkin antaa rahaa kuin lahjoja. Ja karkit siihen lisäksi menee kyllä aina teinillä kaupaksi ;)

ottaa yhteyttä pojan äitiin ja kertoa tilanne.12-vuotias ei välttämättä vielä ymmärrä että noin ei tehdä...ollaan aikuisia!Et todellakaan tee muuta kun palveluksen pojalle kun otat yhteyttä.SUOMESSA mennään nyt metsään IHAN kaikessa!!mieti mikä rahamäärä!

kyllä minusta aikuisenakin on kiva saada vaikka työttömältä vanhapoikaenolta kymppi jouluna tai synttärinä, sitten kun istuu kahvilassa leivoksen ääressä, niin onpa ihana nautinto se sitten ja lahjan antajakin tietää, että on mieleinen.



Täytyy tuntea tosi hyvin toisen tarpeet, että lahja yleensä osuu oikeaan. Raha on aina turvallinen valinta eikä ollenkaan niin kylmä kuten jotkut kuvittelevat. Meidän suvussa kysellään aina toiveita ja se on fiksu tapa. Joskus annetaan lahja, jos sellaista toivoo, joskus rahaa tai sitten molempia, näin esim. isommille lapsille. Päiväkoti-ikäiselle kummitytölle ostin synttärilahjaksi mekon, mutta nimipäivänä lähetänkin setelin, saa hörpötellä mihin haluaa.

Niin hirveä on se tavarakasa, joka synttäreillä tulee, jos kutsuu yhtään enemmän vieraita kuin pari parasta kaveria. Siihen kyllästyvät jo lapsetkin eivätkä vain aikuiset.



Mutta fiksuinta olisi järjestää rahan pyytäminen niin, että kerää rahaa vaikka "polkupyörärahastoon" tms. isoon hankintaan. 30 euroa on kyllä ihan liikaa. Jos vanhemmat lähettävät kutsun (11-vuotiaalla ei enää taida tarvita), voi mainita että "pieni summa, vaikka 5 €", niin vähempikin riittää - silti monet tuovat sen kakskymppiä. Meillä eka rahalahjapyyntö oli jo 7-vuotissynttäreille ja mielestäni se oli ok, saapa lapsi yhden haluamansa ison Legon eikä viittätoista pientä sekalaista rihkamalahjaa.

11v.poikani sanoi että vie raha-lahjan... Eikä mulla sitä vastaan mitään. Vietiin kyllä vaan 5 euroa,todettiin yhdessä että se on hyvä summa.

häät ovat aika lailla eri juttu kuin antaa 30 euroa lapsen tutulle tai kaverille, arvaan mikä rulijanssi tuosta lähtee koko kaveriporukassa. Siinä on 30-50 lasta kinuamassa 20-30 egeä synttärilahjoiksi.

mutta 5-10 eur on paljon parempi lahja kuin jotain krääsää.



7

kavereiltaan synttärilahjaksi. Ja oli ihan oma idea, ei vanhempien. Lapset ymmärtää, että jos vaikka kaikki tuo kympin, niin satasella saa jo jonkun mieluisen legopaketin tms. Lapset ei oikein arvosta niitä 10 euron pikkulahjoja enää. Tosin meilläpäin annetaan yleensä 15 e esim. lahjakorttina tms. Osa tuo lahjoja, osa lahjakortteja, harvemmat ihan rahaa.



Onhan raha vähän tylsä lahja, mutta saa ainakin lapsi jotain sellaista mitä todella haluaa. Ehkä meidän vanhempien olisi järkevä pystyä antamaan tuota rahaa vaikka 10-15 e/lapsi.

mutta juuri sillä eroittuisi joukosta. Yksi vei siis 30 euroa ja muut 20 euroa ja musta se nyt vaan on liikaa 12-vuotislahjaksi kaverilta. Kyllä mulla olis varaa se summa laittaa, vaan en halua eikä se musta ole asiallista. 20-30 e sopisi rippi- tai häälahjaan per nuppi paremminkin! Joo, ne meidän antamat kirjat kyllä maksoivat yli 20 euroa ja olivat varmaan mieluisiakin, mutta ehkä sitten olin kamala mutsi. Saapa nähdä, kutsutaanko lastani enää mihinkään...



Kiitos vastauksistanne. Mielenkiintoista tämä tosiaan on. Ja sairasta! Ottaisin mieluusti yhteyttä sankarin vanhempiin, mutta en tiedä nimiä/puhelinnumeroita ja oma lapseni tietysti kieltää yhteydenoton. Kukapa haluaisi silmätikuksi?!

Ennen ajattelin että se on typerää...



Nyt kun kotimme on täynnä rojua joka nurkassa. Lapsemme leikkivät tietyillä tavaroilla ja suurin osa annetuista lahjoista jää nurkkiin käyttämättömäksi.

Joo ajatus on tietenkin tärkein! Mutta oikeasti, moniko nainen täällä lukisi jonkun sotaromaanin jos joku sellaisen lahjan antaisi? Noin vertauskuvana...



Meillä poika ilmoitti haluavansa Legolandiin. Sovimme että toteutamme sen ja että säästämme porukalla siihen rahaa. Nyt lapsi puhuu että haluaisi lahjaksi rahaa jotta saisimme matkakassaa kartutettua.



Nyt kun elämme materiaalisessa maailmassa niin kyllähän raha lahjana on melkoisen ekologista jos lahjan saaja käyttää rahan viisaasti.



Mun mielestä toi kilpavarustelu on jokaisen lahjan antajan päänsisäinen ongelma. Itse ainakin ymmärrän että jokainen antaa oman periaatteensa ja maksukykynsä mukaisen lahjan. Oli sen lahjan arvo 5€ tai 30€... Minusta on tyhmää ottaa paineita jos toiset lahjovat isommin... jotain on mennyt porukalla pieleen jos yritetään tehdä vaikutusta isoilla lahjoilla eikä kukkaro kestä sellaista. Tai periaatteet...