Lue keskustelun säännöt.
Suurin virhe mitä vanhemmat tekee, on kasvattaa lapset samalla tavalla
05.09.2024 |
Usein kuulee voivottelua siitä kuinka samalla kasvatuksella toisella lapsella mennyt hyvin ja toinen lapsi aivan hunningolla.
Sitten selviää että toinen lapsi aivan ylikiltti ja rauhallinen luonteeltaan ja toinen lapsi sellainen joka olisi pienestä asti tarvinut todella selvät rajat ja niiden toistoa päivästä toiseen.
Hyvä vanhempi ymmärtää lasten erilaisuuden kasvatuksessa. Se että yhden lapsen on onnistunut kasvattamaan ei kerro mitään. Toiset kasvaa kuin itsestään ja toisten kanssa on aivan täysi työ!
Kommentit (10)
Noin se on, mutta suurin osa ihmisistä ei osaa, se on vaativaa hommaa. Persoonallistyypitkin kannattaisi ottaa huomioon, mutta ei suurin osa edes tiedä niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, häiritsevää vaan toi et pestään omat kädet kun lapsella menee huonosti, jos toisella lapsella sama kasvatus ja menee hyvin. Tätä kuulee tosi paljon!
Samalla tavalla kasvattaminen on oikein. Harva vanhempi on oikeasti niin pätevä, kuin kokee olevansa tietämään, mitä yksilö kaipaa. Lapsen näkökulmasta erilainen kohtelu lisää katkeruutta ja osattomuuden tunnetta.
Olin lapsena ADHD ja sen ajan mittapuulla olin siis hyvin ilkeä. Minua kohdeltiin ikävästi joka paikassa, vaikka en vain pysynyt aloillani tai hiljaa. Rukoilin, että olisin saanut saman ystävällisen kohtelun, kuin muut, ja se olisi kanustanut minua yrittämään enemmän. Erilainen kohtelu vaikuttaa yhä persoonaani ja itsetuntooni, vaikka olen jo yli 50-vuotias, ja isoäiti.
Vierailija kirjoitti:
Noin se on, mutta suurin osa ihmisistä ei osaa, se on vaativaa hommaa. Persoonallistyypitkin kannattaisi ottaa huomioon, mutta ei suurin osa edes tiedä niistä.
Toinen osa ei oikeasti osaa niitä, vaikka uskoo.
Eri omaiinen pointti ap! Ja kuin suoraan omasta elämästäni. Toinen lapsi todella kasvaa helposti itsekseen, tekee aina parhaansa ja helppoa olla kiltti ja noudattaa sääntöjä. Toinen kapinoi kaikkea vastaan ja on ihan erilainen muutenkin. Onneksi havaitsin ehkä riittävön ajoissa, että oltava eri kasvatuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samalla tavalla kasvattaminen on oikein. Harva vanhempi on oikeasti niin pätevä, kuin kokee olevansa tietämään, mitä yksilö kaipaa. Lapsen näkökulmasta erilainen kohtelu lisää katkeruutta ja osattomuuden tunnetta.
Olin lapsena ADHD ja sen ajan mittapuulla olin siis hyvin ilkeä. Minua kohdeltiin ikävästi joka paikassa, vaikka en vain pysynyt aloillani tai hiljaa. Rukoilin, että olisin saanut saman ystävällisen kohtelun, kuin muut, ja se olisi kanustanut minua yrittämään enemmän. Erilainen kohtelu vaikuttaa yhä persoonaani ja itsetuntooni, vaikka olen jo yli 50-vuotias, ja isoäiti.
Ei ystävällinen kohtelu ole sama kuin esim kaverivanhemmuus joka nykyajan vitsaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin se on, mutta suurin osa ihmisistä ei osaa, se on vaativaa hommaa. Persoonallistyypitkin kannattaisi ottaa huomioon, mutta ei suurin osa edes tiedä niistä.
Toinen osa ei oikeasti osaa niitä, vaikka uskoo.
Eipä se nyt niin monimutkaista ole huomioida erilaiset persoonat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Minä kasvatin jo omani, sinä kasvatat varmaan omasi ihan superhyvin ja heistä tulee kunnon kansalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin se on, mutta suurin osa ihmisistä ei osaa, se on vaativaa hommaa. Persoonallistyypitkin kannattaisi ottaa huomioon, mutta ei suurin osa edes tiedä niistä.
Toinen osa ei oikeasti osaa niitä, vaikka uskoo.
Eipä se nyt niin monimutkaista ole huomioida erilaiset persoonat.
Tämä. Ennen ei huomioitu, nykyisin toivottavasti huomioidaan. Säännöt toki samat kaikille, mutta jos toinen tulee kotiin sovitusti ja toinen unohtuu omille teilleen helposti, niin ihan turha sitä täsmällistä on soitella kotiin. Sitä toista voi varoittaa jo ajoissa että kello on kohta sen verran että pitää lähteä.
Jos toinen tykkää historian lukemisesta ja toinen perhosten tutkimisesta, miksi ostaa kummallekin perhoshaavi ja historiankirja? Kai nyt kaikki nykyisin tuntevat omat lapsensa siinä määrin, että tietävät näiden tavat ja mieltymykset? Omien vanhempieni ikäluokalle tämä tuntuikin olevan ihan hepreaa.
Ylös