oletko katunut muuttoa ja uutta asuntoa?

tai oikeastaan sitä etten opiskelujen jälkeen muuttanut takaisin entiseen kotikaupunkiini. Enää se ei ole oikein mahdollista ja mieheni ei halua muuttaa ja eroakaan en halua, kun on vielä lapsiakin koska välimatka olisi liian suuri.

Eihän sitä voi oikeasti tietää ennen ku kokeilee. Toisaalta, kyllä siinä helposti menee vuosi ja ylikin enneku tottuu uudenlaiseen asumismuotoon (kuten teillä rivariin kerrostalon jälkeen).



Vois kuitenki helpottaa jos asiasta vois edes puhua. Entäs jos miehesiki inhoaa ja kumpikaan ei uskalla sanoa mitään...

Ihminenhän on erehtyväinen.



Me muutimme 300 km päähän miehen kotikunnalle, ja vuodessa tajusin että en viihdy yhtään. Muutimme sitten aika pian takaisin, onneksi.

mutta kun mies oli alunperin vastaan sitä rivaria ja minä vaan hinkumalla hinguin sinne, niin hän antoi periksi. Alue hyvä, ja lapsille koulu vieressä ja turvallinen koulumatka. Ei sitä nyt voi koko perhettä rasittaa omilla kotkotuksilla (vaikka mieli tekisi).

eihän se nyt mikään katastrofi ole. Jos sattuu, että kumpikaan ei tykkää niin myytte sen kämpän ja hankitte mieleisemmän. Ihmiset huomaavat kokeiltuaan, mistä tykkäävät, ja niinkin käy, että maku, tarve ja mieltymykset muuttuvat ajan kuluessa.



Toisaalta minä olen aina katunut syvästi jokaista asuntoostostamme - myös kesämökkiä - ensimmäisen vuoden ja vähän ylikin. Sen jälkeen olen tottunut ja jopa kiintynyt niihin paikkoihin, joita ensin en jaksanut kunnolla edes sietää. Ehkä sinäkin olet vain hitaastisyttyvää sorttia?

mutta harmittaa hirveästi. Meidän oli pakko muuttaa (entisessä asunnossa hometta ja sairastuimme) ja tämä asunto oli ainoa, joka oli satavarmasti puhdas kosteusvaurioista ja jonka saimme heti. Asumiskulut tuplaantui, ja kun emme saa asumistukea, niin asuminen vie ihan kohtuuttoman paljon tuloista. Tulin raskaaksi ennen kuin asunnon homeongelmat löytyivät, ja nyt mä sitten istun täällä peräkorvessa kalliissa kämpässä päivät ja lasken meidän euroja ja stressaan. Auto on pakko olla myös koska ei täältä pääse mihinkään ilman sitä, joten siitäkin tulee lisäkuluja. Mä voin sanoa, että meidän elämänlaatumme olisi ollut niin paljon parempi entisessä asunnossa, rahaa olisi ollut kuussa satoja euroja enemmän käytettäväksi kaikkeen kivaan, ja minä olisin päässyt kaikkialle kattavien bussiyhteyksien ansiosta.



Me olemme päättäneet, että asumme tässä vuoden, ja katsomme sitten uutta asuntoa tai miehen töistä riippuen uutta kaupunkia. Pienen vastasyntyneen kanssa kun ei ihan heti huvittaisi muuttaa uudelleen.