Äitini ei soita

Ei minunkaan tai viestittele

Isäni on kusipää, lupaa kaikkea mutta peruu aina viime hetkellä. Ei muista ainoan lapsensa merkkipäiviä, itse odottaa huomioimista omina päivinään. En jaksa enää välittää, antaa olla. Jouluna en edes kutsu, mitä tässä turhaan teeskentelemään.

Ikävää, jos kyse on siitä ettei äitiä kiinnosta, mutta oletko varma, että hän ei vaan yritä olla tuppautumatta ja puuttumatta sinun asioihin? Itse laittelen aikuiselle lapselle mielummin viestejä, kun tuntuu et jos soitan niin on aina joku huono hetki, on kaverilla tai töissä (vuorotyö). Kun itse soittaa meillepäin, on sitten hänelläkin aikaa jutella, me pääosin säännöllisessä päivätyössä ja illat vapaat.

Mutta postimies soittaa kahdesti. Ja Seppo Hanski soittaa sulle illalla.

Äitini soittaa joka toinen sunnuntai, minä joka toinen. Mutta kun soittaa niin puhuu vain parin minuutin puhelun, olen yrittänyt kysellä että onko rahanpuutetta mutta kuulemma ei ole. 

Minulle ei äiti ole vielä koskaan soittanut tai laittanut viestiä. Itse olen yhden kerran soittanut. Olen 38v.

Toivottavasti et löydä häntä kuolleena kotoaan.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti et löydä häntä kuolleena kotoaan.

Onhan se parempi, että huoltomies löytää?

En mäkään koskaan soita tyttärelleni, mutta wa-viestejä laitan kyllä, n. kerran viikossa.

Ollaan sovittu että minun 4 tyttöä soittaa minulle kun heillä on sopiva hetki ja aikaa puhua ..Tietysti jos menee kauan niin laitan viestin tai soitan ..meillä tämä toimii .

Minulle soitti eilen isä. Se oli jo toinen kerta tänä kesänä. Äiti on soittanut myös pari kertaa. 

Ei minunkaan ole ikinä soittanut, olen 50v

Numeroni hänellä kyllä on.

Fb niin tiedän että on hengissä. Ei sielläkään pidä yhteyttä

Vierailija kirjoitti:

Ikävää, jos kyse on siitä ettei äitiä kiinnosta, mutta oletko varma, että hän ei vaan yritä olla tuppautumatta ja puuttumatta sinun asioihin? Itse laittelen aikuiselle lapselle mielummin viestejä, kun tuntuu et jos soitan niin on aina joku huono hetki, on kaverilla tai töissä (vuorotyö). Kun itse soittaa meillepäin, on sitten hänelläkin aikaa jutella, me pääosin säännöllisessä päivätyössä ja illat vapaat.

En minäkään soita aikuiselle lapselleni, joka on ihan suoraan sanonut haluavansa olla rauhassa. En ole mikään supermamma, joka veisi lapsensa jääkaappiin ruoat, siivoaisi asunnon ja sisustaisi sitä sekä pyykkäisi aikuisen lapsensa pyykit. Muutaman kerran olen käynyt lyhyesti hänen asunnossaan kun olemme vieneet hänen itsensä ostamia ja maksamiani ruokatarpeita kotiinsa. Olen ottanut linjan, etten tenttaa hänen tekemisiään tai arvostele hänen valintojaan muutenkaan.

Pakkohan sitä on toisen hajuraon vetämistä kunnioittaa jos haluaa väleissä pysyä. Olen sanonut, että hän saa kyllä ottaa aina minuun yhteyttä kun tarve niin vaatii. Laittaa viestin tai soittaa lyhyesti pari, kolme kertaa vuodessa.

Isän soitti mulle vaan kerran ja se oli silloin kun kuuli että olin ostanut asunnon. Kun lähdin opiskelemaan ja soitin kotiin niin sanoivat ettei tänne tartte soitella.

Syntymäpäivistä. Poikani eivät muistele syntymäpäiviä eikä nimipäiviä. En ole loukkaantunut. Se ei ole suvussamme tapana. Koska olin paikalla kun he syntyivät muistan päivän ja laitan kortin tai whs -onnittelun.  

Äitinä en soita aikuisille lapsilleni. Eivät ole tavoitettavissa, ja kun soittavat takaisin, kysyvät, mitä asiaa. En tiedä mikä on asia, jonka takia olisi riittävän tähdellistä soittaa.

Vierailija kirjoitti:

Isän soitti mulle vaan kerran ja se oli silloin kun kuuli että olin ostanut asunnon. Kun lähdin opiskelemaan ja soitin kotiin niin sanoivat ettei tänne tartte soitella.

Oikeasti? Ei Jeesus millaiset vanhemmat..

Mun äiti soittaa vain kun on asiaa ei koskaan huvikseen, nyt on jo iäkäs. Soitin tänään hänelle mitä tarvitsee kaupasta kun menen huomenna hänelle. 

Kun näitä lukee, tulee mieleen, että suomalaiset on kyllä tosi tympeetä porukkaa. 

Ei äitini ole kuollut vaikka ei soita. Siskoni kanssa juttelee melkein joka päivä. Sisko kertoisi jos jotain käy.

Ap