Kokoomusvetoinen Tampere rakentaa kaupungin täyteen pieniä asuntoja eli betonibunkkereita

Näitähän rakennetaan nyt Suomi täyteen. Syvärunkotaloihin ahtaita kopperoita, joiden ainoan huoneen ulko-ovelta alkaa keittiöseinä ja joissakin on lisänä ahdas makuutila, mikä on tungettu kahden päätyseinän väliin, niin että kummallekin puolelle sänkyä on oma oviaukko. Säilytystilaa tuskin nimeksi. Kerroksia taloissa kymmenen ja hinnat pilvissä. Ja viereinen talo lain salliman etäisyyden päässä, muutama metri taitaa olla se minimi.  En ikinä ostaisi enkä vuokraisi,  vaikka teltta olisi vaihtoehtona.  Ahneus on  näiden rakentajilla käsittämätöntä. 

Monille tuo riittää oikein hyvin. 

Itselläni on tullut näppituntuma, että jako "(nuoret) miehet maaseudulla - (nuoret) naiset kaupungissa" on pikku hiljaa murtumassa.

Eihän näissä miniasunnoissa viihdy kuin NEET-mies, jolla peliohjain on kasvanut käteen. 

Sen sijaan useat 25-40 -vuotiaat naiset ovat tekemässä ainakin osa-aikaista siirtymää maaseudulle, moni etsii ja remontoi joko pikkuista mummonmökkiä tai vähän isompaa maaseutuasuntoa joko yksin tai puolison kanssa. Ja onhan se totta, että mikäli työasiat ja toimeentulon pystyy hankkimaan paikasta riippumatta, tarjoaa elämä maaseudulla enemmän mahdollisuuksia, tilaa ja luonnonläheisen elämäntavan.

Ja niistä maaseudun miehistäkin yllättävän moni itse asiassa asuu kirkonkylällä rivitaloasunnossa, ei missään hirsikartanossa keskellä korpea.