Ristiriitainen kiintymyssuhdemalli, oletko tunnistanut itsessäsi?
Olen nelikymppinen nainen, ja olen kipuillut erityisesti parisuhteissa koko aikuisikäni. Hyviä suhteita on ollut, mutta vaikeuksissa olen esimerkiksi käyttänyt satoja tunteja miehen ajatusten ja käytöksen miettimiseen, itkenyt ja voinut pahoin. Viime aikoina olen ollut tämän takia täysin rikki 1,5v kestäneessä suhteessa - mies on mahtava, mutta itse olen kehittänyt mieleeni valtavan henkisen sotkun. Myös muissa ihmissuhteissa on ollut haasteita, mutta lievemmin.
Törmäsin taannoin tähän malliin ja olin aivan "blown away". Sehän selittää täysin tunteeni ja käytökseni! Erityisesti iski huomio, että ristiriitaisesti kiintynyt ihminen keskittyy toiseen eikä itseensä.
Ohiksena, malli selittää myös siskoni käytöksen. Olen epäillyt häntä narsistiseksi, mutta nyt tajuan mistä on kyse. Eli lapsuudesta ja äiti-suhteestammehan tämä alun perin kumpuaa.
Onko kellään ajatuksia tästä? Arvostaisin suuresti vertaiskokemuksia myös kokemuksia siitä kun suhteessa se vastapuoli on ristiriitaisesti kiintynyt.
Kommentit (10)
"Ristiriitaisen kiintymyssuhteen omaksunut lapsi voi olla aikuisena takertuva ja vaativa, ja hän voi kokea hylätyksi tulemisen pelkoa läheisissä ihmissuhteissaan.
Läsnä on siis tarve saada tukea ja ymmärrystä muilta ihmisiltä ja toisaalta kokemus siitä, että itse ei tule hyväksytyksi, eivätkä omat tarpeet tule tyydytetyiksi.
Ristiriitaisesti kiintynyt voi pyrkiä miellyttämään kumppaniaan, jotta tulisi huomatuksi. Myös omien tunteiden säätely voi olla vaikeaa, Sassali sanoo.
Ristiriitainen kiintymyssuhde aiheuttaa myös sitä, että riidat nähdään herkästi ainoastaan toisen ihmisen vikana, sillä ristiriitaisesti kiintynyt ei välttämättä osaa pohtia oman toimintansa vaikutusta vuorovaikutustilanteisiin."
En saa linkattua, Kaksplussasta löytyy.
Kannattaa ehkä miettiä niitä lapsuuden kokemuksia.
Itsellä vanhin sisko oli kaikkeen syyllinen. Itse olen ja olin se näkymätön lapsi ja nuorin oli kultainen lapsi.
Äitini narsistinen ja käytännössä hallitsi myös isääni henkisesti.
Googlaa läheisriippuvuus. Aiheuttaa narsismin kaltaista käytöstä.
Olen itsessäni pohtinut aiemmin läheisriippuvuutta, paljonkin, mutta se ei oikein ole täsmännyt. Ristiriitainen kiintyminen selittäisi käyttäytymistäni laaja-alaisemmin...
Ap
Olisi hienoa löytää jostain enemmän materiaalia ja tutkimusta tähän liittyen. Muutamia artikkeleita olen vasta käynyt läpi. Mihinkään terapiaan en juuri nyt ehkä ole valmis, mutta haluaisin oikeasti miettiä tunteitani ja käyttäytymistäni ja päästä eteenpäin henkisesti.
Tässä parisuhde-asiassa helpottaa älyttömästi jo se, että voisin päästää irti siitä miehen toiminnan ja tunteiden loputtomasta analysoinnista. Moni nainen varmasti tunnistaa miten ahdistava ja epätoivoinen olo sellaisesta tulee. Eikä siitä ole yhtään mitään hyötyä, seurauksena on yleensä vain itkuinen avautuminen patoutumien takia, mikä kuulostaa syyttelyltä, eikä mikään järkevä keskustelu. Mieheni kyllä on avoin kaikelle ja keskustelee.
Ap
Tämä aloitus ei taida oikein ottaa tulta alleen, harmi. Luulen että tällainen on oikeasti yllättävän yleistä.
Harmi kun nyt vasta tämän ketjun löysin. Mutta itsekin vasta tajusin että omaan tuon kiintymysmallin. Minut on hylätty monta kertaa ihan älyttömistä syistä, ei ainakaan auta tätä hylätyksi tulemisen tunnetta. Olen ollut nelisen kuukautta onnellisessa ja tasapainoisessa suhteessa mutta heti kun tulee pienikin merkki että toinen käyttäytyy erilailla, ei vastaile viestiin niin alkaa mylly pyöriä. Onneksi keskusteluyhteys on ja voin asiasta keskustella hänen kanssaan mutta aina tuolla jossain pieni ääni sanoo että kohta sekin sinut jättää kuten kaikki muutkin
Vinkkinä kaikille jota tämä tai vastaava asia koskee: käy keskustelu chatGPT:n kanssa. Kirjoita sinne teksti ihan niinkuin tännekin. Ja sitten jatka vastauksen jälkeen keskustelua ihan niin kauan kuin haluat. Sieltä saat parempaa ymmärrystä ihan oikeasti.
Nostan, aihe on tärkeä mutta ehkä yllättävän vähän tunnistettu...