Normaalia? En ole ollut 3 kk vauvasta vielä kertaakaan erossa

Tästä ei saa puhua ääneen, koska vauvahan on asia, josta täytyy mahdollisimman nopeasti päästä eroon ainakin viikonlopuksi.

Itse kyllä olen hetkiä ollut erossa eli vienyt roskia tai kerran pari käynyt kirjastoautolla, kun isä hoitanut vauvaa. Mitä enemmän lapsia sitä vähemmän kaipaan omaa aikaa, koska oma aika on aikaa olla lasten kanssa ja elää heidän kanssaan.

Pidä kuitenkin huoli ettet mökkiydy. Että liikkuisit ihmisten ilmoilla, vaikka sitten vauvan kanssa..



Isä hoitaa lasta kampaamokäynnin ajan kuitenkin varmoin ottein. Tietysti isä ei voi imettää mutta kyllähän 3 kk iässä jo alkaa jonkilaista rytmiä syömisessäkin olla.



Itse olen täysimettänyt kolme lasta 6 kk ikään ja todella vähäistä on siihen asti ollut kampaamo ym käynnit.. Koska lapset eivät olisi huolineet pullosta.



Mutta jokainen tavallaan!

ja paljon hoivaviettiä, ja sit sekin ku vauva on vähän aikaa vaan pieni nii kerkii myöhemminkin tehdö omia asioita ku lapsi kasvaa ja ei rnää kaipaa äidin seuraa paljoa. ja muutenkin musta vauva-aika on vanhempien ja vauvan sisaruksien aikaa. ja mikä pakko olla vauvasta erossa jos ei halua. jokainen tyylillään.

Meillä tyttö oli (ja on muihin verrattuna vieläkin (nyt siis 1,5 v.) niin sanotusti vaativa vauva. Ekat 4-5 kk pieni mm. huusi kurkku suorana, jos menin hänen hereillä ollessa käymään edes pikaisesti suihkussa - oli sillä välin siis isänsä kanssa ihan kahdestaan. Pienellä oli vaan niin kova ikävä... Lapsen ollessa puolivuotias "uskaltauduin" ekan kerran jumppaan ja kampaajalle, ja huudoksihan ne kerrat olivat menneet, elleivät sitten isä ja tytär lähteneet markettiin tms. jänskään paikkaan. Nyt tilanne on ollut jo pitkän aikaa melko "normaali", eli olen päässyt pari kertaa lähtemään tapaamaan kaverita kokonaiseksi päiväksi naapurikaupunkiin ja isä on sitten viettänyt tytön kanssa kaksistaan aikaa aamusta iltaan. Mutta on mulla kyllä aina reissuilla ollut kova ikävä - lapsella ei niinkään...:)

Kaikki ei tunnu tajuavan, että sitä "omaa aikaa" voi viettää myös kotona. Mä olin aikoinani niin väsynyt, että en tosiaankaan jaksanut lähteä kampaajalle, shoppailemaan, ulos syömään tms. Eli jos halusin hetken rentoutua luin kirjaa tai katsoin telkkaria alakerrassa, mies ja vauva pysyivät tiukasti omassa kerroksessaan.

kampaajalla, kaupassa missään yksin.Mä voin ihan suoraan sanoa että olisin tullut hulluksi jos mihinkään en ois itekseni päässy ja olen kasvattanut 3 helppoa vauvaa. Mä kävin esikoisen kanssa muskarissakin ilman vauvaa. No kukin tyylillään mut minusta jossain vaiheessa kannattaa ottaa sitä omaa aikaa...kai sentään joskus aiot käydä jumpassa tms?

kävin myös kampaajalla ja ruokakaupassa. Hammaslääkärissäkin sillä en viitsinyt kiusata lekuria mahdollisesti vauvalla joka kiljuu kopassaan hoidon ajan.

Nimittäin sit kun sulla on enemmän niitä lapsukaisia niin huomaat että kummasti ne isommatkin kaipaa sitä touhua äidin kanssa ilman vauvaa ja alat itsekin sitä kaivata mitä enemmän lapsia on :D miksi muuten joku jättäisi kampaajalla käymättä jos kerran on isukki joka kykenee vauvaa hoitamaan?

ihan hurjan kiinni esikoisessa. Tosin se johtui osittain myös siitä, että hän ei suostunut syömään pullosta lainkaan ja sai oikeastaan hirveät raivarit aina kun vain yrittikin. Mutta myönnän kyllä, että olin muutenkin esikossa jotenkin erikoisen paljon kiinni. Eka kertaa lähdin itekseni liivikauppaan, kun vauva oli 9kk ja olin juuri lopettanut päiväimetykset. Kävin varmaan pari tuntia kaupoissa ja tulin ihan tuhatta ja sataa kotiin ikävissäni. Ja lapsi oli silloin isänsä hoidossa eikä todellakaan ollut mitenkään avuton tuo isukki eli ihan hyvässä hoidossa oli. Jotenkin sitä vaan oli niin pirun vaikeaa päästää hetkeksikään irti. Kahden seuraavan kohdalla olen jo osannut olla hieman "rennompi" ja olen jopa tehnyt pikaisia kauppareissuja isän hoitaessa lapsia ;)

Kaikki ei tunnu tajuavan, että sitä "omaa aikaa" voi viettää myös kotona. Mä olin aikoinani niin väsynyt, että en tosiaankaan jaksanut lähteä kampaajalle, shoppailemaan, ulos syömään tms. Eli jos halusin hetken rentoutua luin kirjaa tai katsoin telkkaria alakerrassa, mies ja vauva pysyivät tiukasti omassa kerroksessaan.

Mä en ole moista vielä huomannut...

Nimim. aina hälinän keskellä eikä ole sitä 200 neliön palatsia...

Mutta ihan yhtä normaalia on myös kaivata sitä kodin ulkopuolista elämääkin. Ei se silti sitä tarkoita, että heti ollaan laittamassa vauvaa yökylään vaan ihan juurikin yksin kaupassa käymistä, kampaajalla käymistä jne.



Ja kyllä tosiaan omaa aikaa voi ottaa vauvan päiväuniaikaankin. Minä vain kaipaan sitä, että pääsen vähän muihin maisemiin, ihmisten ilmoille välillä. Minulle on puuduttavaa olla aina siinä kotipiirissä.

Sähän elät vielä symbioosissa vauvasi kanssa.



Mutta sitten kun kaipaat omaa aikaa niin sitäkin voit ja kannattaa! ottaa hyvällä omalla tunnolla.

tyyliin ostamassa isänpäivälahjaa tai kampaajalla tai koiran kanssa lenkillä. Latas kummasti akut. Niin jaksoi taas imettää kahden tunnin välein.

mutta mielestäni ihan oikein. Kerkeehän sitä myöhemminkin.