Minulla on lapsuudesta ja nuoruudesta sellainen muistijälki, että kaikki oli vähän huonosti ja ikävää

Milloin oli 70-68 -lukujen taite? Kannattaa muuten valita vanhempansa huolella, ystävän neuvo sinulle.

Oi oi, anteeksi, 70-80-lukujen taitteessa.

Ap

Vanhempien tehtävä on valaa uskoa ja kannustaa. Kaikkein ikävimpiä ovat ihmiset, jotka valittavat ja kertovat miten huonosti kaikki asiat ovat.  Minun isäni sanoi aina, että kenenkään asiat eivät ole niin hyvin, kuin meillä. Oltiin köyhiä, velkaisia ja iloisia, kun meillä oli niin hyvin.

70-80- lukujen taitteessa monet perheet olivat vielä aika köyhiä, töitä tehtiin paljon ja lapset oli pakkopulla joihin ei kiinnitetty niin paljon huomiota kuin nykyään. Menivät siinä sivussa.

Sinulla taisi olla niitä ikävämpiä koteja. Tunsin niitä kaveripiiristä pienenä. Meillä oli paremmat oltavat ja huomasin kyllä eron. Kaverit tykkäs tulla meille kun saivat ruokaa ja huomiota. 

Minä olen ruma ja lihava pentutehtailija

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien tehtävä on valaa uskoa ja kannustaa. Kaikkein ikävimpiä ovat ihmiset, jotka valittavat ja kertovat miten huonosti kaikki asiat ovat.  Minun isäni sanoi aina, että kenenkään asiat eivät ole niin hyvin, kuin meillä. Oltiin köyhiä, velkaisia ja iloisia, kun meillä oli niin hyvin.

No minun vanhempani sanoivat, että heidän tehtävä on tuottaa lapsille pettymyksi ja kehut ylpistää.

Niin minullakin. Olen 60-luvun lapsi ja 70-luvun nuori. Ei mitään hyvää niissä vuosikymmenissä: ei kotona, ei koulussa, ei kasvuympäristössä. Aikuisena paljon onnellisempi.