joku vielä luulee että keskusta/kokoomushallituksen aikana tuloerot ovat pienentyneet!

Ja paskat:



http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=23746



Suomalaiset kokevat elämänlaatunsa hyväksi, mutta erot kasvavat



15.12.2010



Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Suomalaisten hyvinvointi 2010 –raportin mukaan suomalaisten terveys on kohentunut ja elämänlaatu on korkea. Terveyden, toimeentulon ja hyvinvoinnin sosioekonomiset erot ovat kuitenkin kasvaneet. Eriarvoisuuden kasvu näkyy toimeentuloturvan tarpeessa sekä mielipiteissä sosiaali- ja terveyspalveluista. Pohjoismaisen hyvinvointimallin kannatus on edelleen vankka.



Raportissa esitellään ensi kertaa Suomessa väestön tasolla kansainvälisesti testatulla WHO:n elämänlaadun mittarilla saatuja tuloksia. Vaikka suomalaisten elämänlaatu on yleisesti ottaen korkea aina myöhäiseen ikään saakka, elämänlaatu on terveyden ja toimintakyvyn tapaan sosiaalisesti valikoitunutta. Merkittävimmät elämänlaatua heikentävät tekijät ovat työttömyys, työkyvyttömyyseläkkeellä olo, toimeentulotuen asiakkuus ja alhainen koulutus. Heikoimman elämänlaadun riskiryhmiin kuuluvat 18–25 –vuotiaat työttömät, heikosti koulutetut nuoret sekä 80 vuotta täyttäneet vanhukset. Näihin ryhmiin kuuluu 29 prosenttia väestöstä.



Köyhyys on kasvanut ja toimeentulo-ongelmat ovat yleisiä perus- ja vähimmäisturvan varassa olevissa kotitalouksissa. Perusturvan varassa olevista työttömistä kotitalouksista yli 80 prosenttia elää alle suhteellisen köyhyysrajan. Yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä kansaneläkeläisistä köyhyysrajan alla elää noin puolet. Toimeentulotukea saavista kotitalouksista yli kolmannes raportoi toimeentulo-ongelmista; osuus on kasvanut 2000-luvulla. Toimeentulo-ongelmat ovat yleistyneet myös alle kouluikäisten lasten perheissä 2000-luvulla. Lapsia elää nyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 1970-luvun alkupuolella.



Asuinympäristön väliset erot toimeentulossa olivat vähäisiä. Haja-asutusalueella asuvat kokivat terveytensä muita huonommaksi. Kaupungeissa stressi on lisääntynyt. Selkein muutos vuoden 2008 raporttiin oli, että haja-asutusalueilla asuvien hyvinvointi oli parantunut verrattuna keskustassa asuviin. Alueelliset erot koetussa hyvinvoinnissa ovat pienempiä kuin perinteisten taloudellisten indikaattoreiden antama kuva kertoo. Erot koetussa hyvinvoinnissa eivät myöskään näytä kasvaneen 2000-luvulla, mikä poikkeaa taloudellisten tilastojen tuloksista.



Suomalaiset ovat melko tyytyväisiä sekä sosiaali- että terveydenhuoltojärjestelmän toimintaan ja laatuun. Väestöstä noin puolet pitää sosiaaliturvan nykytasoa sopivana, vaikka sitä liian matalana pitävien osuus on kasvanut. Mielipide-erot ovat siten jonkin verran kasvamassa. Suomalaiset kannattavat hyvinvointipalveluiden kustantamista verovaroin ja että julkinen sektori vastaa niiden tuottamisesta. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta palvelujen tuottamisessa pidettiin tärkeänä.



Suomalaisten hyvinvointi 2010 –kirjassa tarkastellaan ensi kertaa suomalaisten hyvinvointia kokonaisuutena, joka muodostuu terveyden, materiaalisen hyvinvoinnin ja koetun elämänlaadun vuorovaikutuksesta. Tulokset pohjautuvat kolmatta kertaa toteutettuun THL:n valtakunnalliseen HYPA -kyselytutkimukseen, jossa kartoitettiin hyvinvointipalvelujen käyttöä ja koettua hyvinvointia.

Lähde:



Marja Vaarama, Pasi Moisio ja Sakari Karvonen (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. THL 2010.



Kirjojen myynti THL:n kirjakaupasta.

Lisätietoja:



Marja Vaarama

ylijohtaja

puh. 020 610 6004



Sakari Karvonen

osastojohtaja

puh. 020 610 7449



Pasi Moisio

yksikönpäällikkö

puh. 020 610 7228



Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

etunimi.sukunimi@thl.fi