Lue keskustelun säännöt.
"Lapseni keskiarvo yli 9" vanhemmat!
31.08.2008 |
Tuosta ketjusta bongasin, missä joku erehtyi ihastelemaan 2.v lapsensa taitoja;-)
Puhutteko lahjakkaista ala- vai yläasteikäisistä?
Meinaan huima ero.
Meidänkin lapsilla keskiarvo ollut huimasti yli 9...sitten siirrytään yläasteelle, eikä ole mitään kokemusta siitä, että koulumenestyksen eteen pitäisi tehdä jotain!
Ala-asteella pärjää hyvin kuuntelemalla ja oivaltamalla, läksyt voi tehdä nopeasti tunnin lopuksi (tai aikana), mutta yläkoulussa vaatimustaso on ihan eri, ellei ole opetellut työskentelytaitoja alakoulussa, voi numerot yht'äkkiä laskea.
Ja vielä, kun alkaa murrosikä pukkaamaan päälle.
Minun kokemus on, että moni ala-asteella keskiverto-oppilas, joka on joutunut tekemään töitä pärjätäkseen, menestyy yläasteellakin (ja sen myöten lukiossa), mutta näiden lahjakkaiden ala-astelaisten numerot heikkenevät yläkoulussa.
Loppujenlopuksi on aika sama, oppiiko lapsi lukemaan 3 vai 8-vuotiaana, miten pärjää peruskoulussa jne.
Elämästä selviämisentaidot ovat ihan muualla!
T: kolmen "lahjakkaan" ja yhden ei niin lahjakkaan lapsen äiti
Kommentit (10)
hitaasti kehittynyt lapsi joutui tekemään töitä ihan tosissaan heti ekaluokalta.
Toinen, lahjakas lapsi veteli kymppejä joko 3 ensimäistä vuotta.
Nyt neljännellä tämä lahjakas lapsi on ihmeissään kun numerot tippuu. Vaihtui opettaja, joka vaatii. Nyt ei osaa mitään kun ei ole oppinut lukemaan läksyjä ja kokeisiin.
Esikoinen porskuttaa tasaisesti kuutosella ja pärjää ihan hyvin kun on oppinut tekemään töitä. Mitään notkahdusta ei ole koskaan tullut vaan tasaisesti mennyt eteen päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen just samanlainen kuin kakkonen: aina koulussa tosi hyvä oppilas ja kiitettäviä tuli ropisten. Ka. yli ysin ja älliä lukiosta rivi. Gradu on edelleen tekemättä, en ole ikinä oppinut tekemään opiskelun eteen töitä....
opin opiskelemaan vasta lukiossa ja sitten ka:ni nousi 8.6 -> 9.4. Hyvin suoritetun lukion jälkeen yliopisto-opinnot eivät tuntuneet kovin vaikeilta, mutta lukion ensimmäinen oli ratkaiseva. Onneksi oli kavereita, joita pitivät koulunkäynnistä.
Esikoinen lahjakas. Nyt yläkoulussa kasilla. Eipä ole vielä koskaan joutunut koulunsa eteen ponnistelemaan. Todistus todellakin reippaasti yli ysin keskiarvolla. Alakoulussa tuli huomattavasti enemmän läksyä. Yläkoulussa meilläpäin ei tule läksyä juuri lainkaan.
Sillä ei ole oikeasti merkitystä, minkä ikäisenä lapsi oppii lukemaan. Meidän esikoinen tosin oppi viiden vanhana. Mutta tiedän lapsen joka oppi lukemaan reippaasti ennen kouluikää, mutta joutui erityiskouluun muiden vaikeuksien takia.
Meillä nyt keskimmäinen lapsi ekalla. Hän ei ole niin superlahjakas akateemisesti kuin esikoinen, mutta hän varmaankin pärjää elämässä helpommin. Hän osasi ennen koulun alkua lukea tikkukirjaimilla pieniä sanoja ja hahmottaa esim. lukualueen sataan asti. Ei siis mitenkään tyhmä tyyppi ;) Hän on musiikillisesti tosi lahjakas ja erittäin taitava sosiaalisesti, jota meidän esikoinen ei ole koskaan hallinnut.
Kuopus on sitten taas luku sinänsä. Ehkä näiden kahden kombinaatio.
Jokainen on yksilö, eivätkä varhain opitut tietyt temput takaa upeaa tulevaisuutta. Kokonaisuus ratkaisee ja se mihin lapsi suuntautuu ja se onko lahjakkuudella todellista merkitystä yksilön elämässä.
Yksi ala-asteelta 9.8 keskarilla lähtenyt lapsi sai kasin kevät todistuksen keskiarvoksi 9.3. Tekemättä mitään, mutta tulee olemaan pulassa myöhemmin:(
Toinen lähti kutoselta 9.5 todistuksella ja pääsi seiskalta 8.9 numeroin...tekemättä mitään.
Esikoinen käy lukiota, peruskoulun kävi lukematta läpi, nyt ihmettelee, kun pitäisi alkaa valmistautumaan kirjoituksiin.
Pohjimmainen siirtyi yläasteelle LUETTUAAN ala-asteen läpi. Kivasti pärjäsi ja tulee pärjäämään:)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten koulussa tulee menemään. Siis joko se on helppoa tai ei niin helppoa. Kaikkien täytyy opiskella oppiakseen, mutta toisille tiedon omaksuminen ja käsittely on helpompaa. Toisin sanoen riittää jos vilkaisee kirjan läpi tenttiä varten, ja osaa kirjoittaa hyvän esseen. Kokonaisuudet jäsentyvät. Tieto hahmottuu ja rakentuu päässä yksinkertaisemmin ja helpottaa elämistä huomattavasti, kun koulu on helppoa.
itse olen yli 9 keskiarvoinen ja lapsilleni on pääasia, että pääsevät luokaltaan ja itse valitsevat kunnon ammatin ja miehen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että oman kokemuksen mukaan ala- ja yläasteen välillä ei huomannut mitään eroa, lukiossa vähän enemmän piti tehdä hommia, mutta silti keskiarvo koko ajan vain nousi. Sit kun siirryin yliopistoon ja olisi pitänyt ihan tosissaan tehdäkin jotain, päntätä asioita jne, tulikin tenkkapoo. Mullakin on gradu tekemättä (aloittamatta jopa), samoin ne laudaturin kurssit joita en koskaan varmaan pääse läpi (vaativat liikaa työtä). Sniff.
Mutta olinpahan lukioni paras sekä kirjoitusten että päästötodistuksen perusteella! (Vaikken koskaan saisi muuta tutkintoa...)
Vanhimman keskiarvo oli kuudennella tasan 10, peruskoulun päättötodistuksessa 9,6 ja sama lukiossa. Toiseksi ja kolmanneksi vanhin ovat olleet vähän päälle ysin oppilaita koko ajan, toiseksi vanhin on nyt lukion tokalla, kolmanneksi vanhin 9. luokalla. Neljäs lapsemme on taas keskiverto-oppilas, töitä tekemättä suunnilleen kasin oppilas, mutta ei juurikaan parempi, vaikka miten lukisi. Hän on nyt kuudennella. Nuorin ei ole vielä koulussa, mutta aikaisin hänkin on monet taidot oppinut, esim. lukemaan ja kirjoittamaan 4-vuotiaana.
Paitsi että minulle aikanani yläaste vasta helppo olikin. Lukiossa numerot vielä entisestään nousivat, ja vasta yliopistossa tyssäsi kuin seinään, koska en koskaan ollut oppinut tekemään työtä oppimisen eteen. Selviämistaidot tosiaankin ovat muita kuin loogis-analyyttinen päättelytaito ja teoreettinen ongelmanratkaisu tai hyvä muisti.