Miten sanoa työkaverille rakentavasti
Ettei hän voi alkaa itkeä-pillittää kesken rutiininomaisen asiakastilanteen? Uusi työkaveri ja työ sellainen, jossa vaaditaan hyvää paineensietokykyä.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sinun tehtäväsi. Kerro esihenkilölle.
En uskalla, koska pelkään että esihenkilö kääntää työkaverin yllättävän itkukohtauksen jotenkin minun syyksi. Selkeästi työkaveri myös odotti tuossa tilanteessa, että muut työntekijät tulevat lohduttamaan ja hoivaamaan häntä, vaikka paikalla oli kymmeniä asiakkaita ja haastava tilanne kesken.
ap
Siinä on vaan semmoinen juttu että hän tuskin pystyy estämään sitä itkua tulemasta.
Minkä takia melkein kaikilla nisäkkäillä on sukuelimet jalkojen välissä? Tietääkö joku?
Vierailija kirjoitti:
Siinä on vaan semmoinen juttu että hän tuskin pystyy estämään sitä itkua tulemasta.
Sitten varmaan pitäisi löytää sellainen työ, jossa itkeminen ei haittaa.
100% varmuudella hän tietää sen jo valmiiksi itsekin. Ei sitä tarvitse sanoa. Ei hän ruvennut itkemään siksi, että piti sitä hyvänä ideana, vaan siksi, että tunteet olivat liian voimakkaat padottavaksi.
Kyllä hän huomaa pian itsekin, jos ei ollenkaan sovellu alalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sinun tehtäväsi. Kerro esihenkilölle.
En uskalla, koska pelkään että esihenkilö kääntää työkaverin yllättävän itkukohtauksen jotenkin minun syyksi. Selkeästi työkaveri myös odotti tuossa tilanteessa, että muut työntekijät tulevat lohduttamaan ja hoivaamaan häntä, vaikka paikalla oli kymmeniä asiakkaita ja haastava tilanne kesken.ap
No sitten on vähän pattitilanne. Jos menet keskustelemaan tästä sille työkaverille, niin luultavasti hän menee sitten esihenkilön puheille, että sun tehtäväsi ei ole ohjeistaa häntä.
En minä ainakaan pysty estämään itkua. Siksi ihmettelen, kun joskus kuulee puhuttavan, että joku manipuloisi tilannetta itkullaan. Kyyneleet tulevat, haluan tai en. Pystyn kyllä silti toimimaan, mutta kyyneleitä en hallitse.
Kenenkään ei kuulu joutua itkemään työn takia! Pomon on ihan hyvä tietää tästä, ihan jo siksi että tajuaako hän, miten kuormittava työ tuo on. Hulluus muuttuu normaaliksi jos joukko ihmisiä suhtautuu siihen normaalisti. Tämä yksi työntekijä näytti, että tuollainen työ ei ole normaalia. Ja vain sosiopaatti ei ymmärrä, että itkevää kuuluu lohduttaa.
No anna olla. Anna pomojen hoitaa asia.
Itkulle ei aina mahda mitään. Harmi että hänellä on vielä noin empatiakyvytön työkaverikin.
Jospa asiakkaat selvisivät siitä, ei tuntunut ainakaan uhkaavalta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
100% varmuudella hän tietää sen jo valmiiksi itsekin. Ei sitä tarvitse sanoa. Ei hän ruvennut itkemään siksi, että piti sitä hyvänä ideana, vaan siksi, että tunteet olivat liian voimakkaat padottavaksi.
Kyllä hän huomaa pian itsekin, jos ei ollenkaan sovellu alalle.
Tuskinpa, hän lähti kesken tilanteen pois, jätti muut selviytymään haastavasta tilanteesta keskenään ja nyyhkytti, että nähdään maanantaina. Kauhulla odotan huomista.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sinun tehtäväsi. Kerro esihenkilölle.
En uskalla, koska pelkään että esihenkilö kääntää työkaverin yllättävän itkukohtauksen jotenkin minun syyksi. Selkeästi työkaveri myös odotti tuossa tilanteessa, että muut työntekijät tulevat lohduttamaan ja hoivaamaan häntä, vaikka paikalla oli kymmeniä asiakkaita ja haastava tilanne kesken.ap
Millä ihmeen alalla olette, kun haastavia asiakaspalvelutilanteita ja henkilöstön itkua? Poliiseja vai vartijoitako olette? Vai mäkkärissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
100% varmuudella hän tietää sen jo valmiiksi itsekin. Ei sitä tarvitse sanoa. Ei hän ruvennut itkemään siksi, että piti sitä hyvänä ideana, vaan siksi, että tunteet olivat liian voimakkaat padottavaksi.
Kyllä hän huomaa pian itsekin, jos ei ollenkaan sovellu alalle.
Tuskinpa, hän lähti kesken tilanteen pois, jätti muut selviytymään haastavasta tilanteesta keskenään ja nyyhkytti, että nähdään maanantaina. Kauhulla odotan huomista.ap
Oikein tehty, että lähtee pois tilanteesta, pahoittelee ja sanoo, että tulen pian takaisin. Tietenkään ei ole hyväksyttävää jättää tilanne muiden hoidettavaksi, mutta tilanteessa hetkellisesti poistuminen on välttämätöntä, jotta saa kasattua itsensä työkuntoon.
Yleisesti: ihmisten pitäisi olla kivempia toisilleen. Jos on oikeasti ihminen (asiakas tai työkaveri), osaa rauhoitella tilanteen, ja miettiä, että olisiko voinut esittää asiansa toisin. Kerran nuorena pillahdin itsekin itkuun, kun olin mielestäni tehnyt parhaani, mutta pomo aina ilkeili. Sen jälkeen se lopetti. Ja sen jälkeen en ole itkenyt töissä. Ja jos itkenkin, se on täydellisen ok. Osaan itkeä, sillä olen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sinun tehtäväsi. Kerro esihenkilölle.
En uskalla, koska pelkään että esihenkilö kääntää työkaverin yllättävän itkukohtauksen jotenkin minun syyksi. Selkeästi työkaveri myös odotti tuossa tilanteessa, että muut työntekijät tulevat lohduttamaan ja hoivaamaan häntä, vaikka paikalla oli kymmeniä asiakkaita ja haastava tilanne kesken.ap
No sitten on vähän pattitilanne. Jos menet keskustelemaan tästä sille työkaverille, niin luultavasti hän menee sitten esihenkilön puheille, että sun tehtäväsi ei ole ohjeistaa häntä.
Uusi työkaveri oletettavasti haluaa käsitellä ko tilanteen. Eli nk. tunnepuhetta, jossa kuunnellaan ja ymmärretään, miten hän sillä hetkellä koki. Itse en kuitenkaan jaksaisi aikuisen ihmisen kanssa tällaista keskustelua käydä ja munankuorilla kävely on raskasta. Ja ne työtkin pitäisi hoitaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sinun tehtäväsi. Kerro esihenkilölle.
En uskalla, koska pelkään että esihenkilö kääntää työkaverin yllättävän itkukohtauksen jotenkin minun syyksi. Selkeästi työkaveri myös odotti tuossa tilanteessa, että muut työntekijät tulevat lohduttamaan ja hoivaamaan häntä, vaikka paikalla oli kymmeniä asiakkaita ja haastava tilanne kesken.ap
Millä ihmeen alalla olette, kun haastavia asiakaspalvelutilanteita ja henkilöstön itkua? Poliiseja vai vartijoitako olette? Vai mäkkärissä?
Ei mitään noista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sinun tehtäväsi. Kerro esihenkilölle.
En uskalla, koska pelkään että esihenkilö kääntää työkaverin yllättävän itkukohtauksen jotenkin minun syyksi. Selkeästi työkaveri myös odotti tuossa tilanteessa, että muut työntekijät tulevat lohduttamaan ja hoivaamaan häntä, vaikka paikalla oli kymmeniä asiakkaita ja haastava tilanne kesken.ap
No sitten on vähän pattitilanne. Jos menet keskustelemaan tästä sille työkaverille, niin luultavasti hän menee sitten esihenkilön puheille, että sun tehtäväsi ei ole ohjeistaa häntä.
Uusi työkaveri oletettavasti haluaa käsitellä ko tilanteen. Eli nk. tunnepuhetta, jossa kuunnellaan ja ymmärretään, miten hän sillä hetkellä koki. Itse en kuitenkaan jaks
Edelleen. Tämä EI OLE sinun tehtäväsi. Hoida sinä nyt vain työsi ja anna esihenkilön hoitaa oman työnsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
100% varmuudella hän tietää sen jo valmiiksi itsekin. Ei sitä tarvitse sanoa. Ei hän ruvennut itkemään siksi, että piti sitä hyvänä ideana, vaan siksi, että tunteet olivat liian voimakkaat padottavaksi.
Kyllä hän huomaa pian itsekin, jos ei ollenkaan sovellu alalle.
Tuskinpa, hän lähti kesken tilanteen pois, jätti muut selviytymään haastavasta tilanteesta keskenään ja nyyhkytti, että nähdään maanantaina. Kauhulla odotan huomista.ap
Oikein tehty, että lähtee pois tilanteesta, pahoittelee ja sanoo, että tulen pian takaisin. Tietenkään ei ole hyväksyttävää jättää tilanne muiden hoidettavaksi, mutta tilanteessa hetkellisesti poistuminen on välttämätöntä, jotta saa kasattua itsensä työkuntoon.
Hän poistui paikalta vaivihkaa ja sitten löytyi toisesta huoneesta itkemästä. Ei sanonut ennen poistumista mitään, vaan jätti muut selviytymään keskenään. Sen jälkeen kun häntä oli puoli tuntia lohduteltu, hän lähti kotiin kesken päivän, toivotti hyvät viikonloput ja sanoi, että nähdään maanantaina.
ap
Ei ole sinun tehtäväsi. Kerro esihenkilölle.