Astmaatikkoja paikalla?
Miten elämäsi muuttui diagnoosin saatuasi? Mitä lääkkeitä sinulla on? Annostus ja mg.
Oletko joutunut luopumaan jostain?
Mikä on ollut hankalinta?
Millaisia pef arvoja sinulla on ja on ollut? eli muutokset ennen ja jälkeen lääkkeen?
Itse juuri diagnoosin saatuani ja ihmeissäni, hämilläni. Miettienmiten tästä eteenpäin. Mitä muuttaa, ja mikä muuttuu.
Itsellä lääkkeenä nyt 2x aamuin illoin Budesonid 100 mikro.
Puhalluksia aamuin ennen ja lääkityksen jälkeen. Sama päivällä, Sama illalla.
Puhallukset enen lääkettä 250-270. Lääkkeen jälkeen 300. Ja minulla pitäisi olla noin 470.
Mietin tulevaisuutta. Miten työ. Miten lemmikit. Miten vaikuttaa kotona, jotta olisi helpompaa, eli matot yms.
Kommentit (21)
enkä pef-arvoihinkaan kun en ole aikoihin itse puhallellut lainkaan ja lääkityksenä tällä hetkellä pelkkä Bricanyl tarvittaesssa. Olen sairastanut lapsesta saakka, ei astma mikään kuolemantuomio nykyään ole :) Todella helppohoitoisena pysyy monella.
tosin minulla on ollut astma teini-ikäisestä, tai siis silloin se diagnosoitiin. Vasta jälkikäteen olen tajunnut, että kyllä ne oireet ovat olleet jo lapsena, mutta en silloin tiennyt sellaisesta sairaudesta.
Astmani pysyy hyvin hallinnassa, pärjään välillä jopa kokonaan ilman lääkkeitä. Beclomet ja Buventol on lääkityksenä.
Ainoastaan kovassa rasituksessa, kovalla pakkasella ja raskaana ollessa on ollut enemmän oireita. Viimeinen varmaan lähinnä siksi, että keuhkot olivat lytyssä, mikä vaikeutti hengittämistä.
Ei astma mitenkään hallitse elämääni, yleensä en edes muista sen olemassaoloa.
Siivouksen kanssa on tosin vähän hankalampaa, koska pöly tekee pahaa. Toistaiseksi homma on hanskassa siten, että siivoan usein, jotta ei pääse kertymään liikaa pölyä. Eläimiä siedän kohtalaisen hyvin, ja minulla on ollut useita pikkujyrsijöitä lemmikkeinä. Nykyäänhän suositellaan, että pidettäisiin pientä "altistusta" yllä, että elimistö tottuu.
Paljon kysymyksiä, mutta tilanne itselle uusi. Ihmekkös tuo, että moni asia mietittyttää.
Matkaa ja opeteltavaa tässä on.
Lisää saa laittaa.
AP
lapsesta asti, eikä tämä nyt tunnu erikoiselta. Itselläni lääkityksenä Seretide aamuin illoin, Bricanyliä tarvittaessa, Retafyllin tabletti aamuin illoin ja iltaisin otan Pulmoaidilla atrodualcompit iltapalaksi.
toi sun PEF-viitearvo on noin korkea? Minä olen 35-vuotias nainen ja sairastanut astmaa nyt 13 vuotta. Lievänlainen on ja mulle professoritasoinen lääkäri sanoi, että hyvin menee kun puhallusarvo on sellainen 400 ja jos menee 350 tai alle niin sitten lisää lääkitystä.
Miten elämäni muuttui - no en pysty olemaan 3 kk vuodessa LAINKAAN ulkona ja lisäksi kaikki talvipäivät, jolloin on kovaa pakkkasta, niin en voi olla ulkona ja lisäksi viime kesäiset helteet oli ihan painajaista. Olen lisäksi lihonut noin 15 kg, kun jouduin hivittävän suurelle kortisonikuurille. Paino nousi tuon verran 4 kk aikana ja pudottaminen on ollut tosi takkuista ja kaikki kilot on edelleen jäljellä. Sitä suren kovasti, etten pysty esim. keväisin ollenkaan hakemaan/viemään lastan päiväkotiin, kun leppä/koivu kukkii. Mies joutuu siis keväisin aika koville. Nyt on varmaan eka kevät vuosiin, kun mies joutuu paahtamaan täyttä päivää vielä töissäkin, muina keväinä on ottanut osittaista hoitovapaata. Onneksi poika on jo 3, niin en stressaa niin paljoa pojan pitkistä hoitopäivistä.
Mulla lääkkeenä on jatkuvasti Symbicort 4-8 annosta (8 periaatteessa maksimi) ja Singulair. Lisäksi keväisin mulla on sananmukaisesti käytössä kaikki astmalääkkeet ja jopa keuhkoahtaumalääkkeet ja välillä niidenkin päälle on pitänyt vetää tosiaan kortisonia tablettimuodossa isoja annoksia.
Olen luopunut siis monen moneksi kuukaudeksi ulkona olosta. Vähintään 3-5 kk vuodesta olen täysin sisällä. Suurin suruni on ehkä se, että astma ja työpaikkani ei välttämättä sovi yhteen. Pelkään, että joudun astmani takia joskus vielä työkyvyttömyyseläkkeelle. Se on yksi syy miksi säästän kovasti rahaa eli yritän hankkia taloudellista riippumattomuutta.
Lemmikkejä meillä ei ole koskaan ollut. Meillä ei ole myöskään mattoja kuin vain eteisessä. Ilmanputsari surraa makkarissa koko ajan. Sairauksia mulla on isomman D-vitamiiniannoksen aloittamisen jälkeen ollut paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Mut jos jonkun sairauden saa, niin yskä vaivaa kyllä 2 viikkoa pahana siinä, missä saman perheen muut jäsenet yskii vaikka 5 päivää vaan.
Astmalääkitys aiheuttaa myös muita ongelmia, kuten verenpainetta (kuten myös toki tuo lihominenkin), närästystä ja vielä leposykkeen nousuakin. Tämän tästä leposykekin voi olla yli 100, kuten esim. viime kesän helteillä. On helppo sanoa, että liikunta auttaisi astmaan, mutta käytäntö on toista. En voi liikkua ulkona talvella, en keväällä, en helteellä jne.
Tavallaan osaan olla nyt kyllä jokaisesta hyvästä päivästä tosi iloinen, mutta joskus aivan pelkään sitä kevään kolmea kuukautta, jolloin koen vahvasti olevani aivan kuin vankilassa. Kuka muu joutuu olemaan 3kk sisällä kotona joka kevät ja pystyy käymään vain töissä. Töissäkäynnistäkin olen kyllä iloinen.
Loppuun pakko huomauttaa, että sinun tilanteesi ei taatusti ole vielä hoitotasapainossa, joten sinun tilanteesi tuosta varmasti helpottaa ja älä pelkää tätä minun kohtaloa, minulla on ihan lääkäreidenkin sanojen mukaan vaikea astma.
päivittäin 1-2 kertaa 200-400 mikrogrammaa. Itse säätelen tuota määrää. Isompaa satsia otan flunssan aikaan ja jälkeen ja siitepölykaudella. Kohtauslääkkeenä Buventol 100-200 mikrogramman kerta-annoksena, tartten sitä lähinnä flunssien yhteydessä. Ehkä kerran vuodessa allergian laukaiseman astmakohtauksen takia.
En koe joutuneeni luopumaan mistään, allergian takia ei ikinä ole esim. lemmikkejä ollut. Se kyllä joskus vituttaa, että vaikka käyn pitkillä lenkeillä ja treenaan puolimaratonille, pärjään selvästi huonommin kuin tervekeuhkoiset vastaavalla harjoittelumäärällä.
Kiitos. Mä niin toivon, että ensi kesästä tulisi viileä ja pääsisin ulkoilemaan!
että flunssat menee lähes poikkeuksetta keuhkoihin, yskittää viikon pari ja olo on raskas (intensiivisemmästä lääkityksestä huolimatta). Aerobisessa liikunnassa suorituskyky ei ole kaksinen, vaikka kuitenkin pystyn juoksemaan siitepölykaudella ulkona. Pakkasella on vaikeampaa. Sekä kova pakkanen että kovat helteet rasittavat elimistöä kun hapenottokyky ei ole optimaalinen.
Ja nuo viitearvot on ihan siitä taulukosta mitä läääri katsoi. Sukupuolen, iän ja pituuden mukaan.
Vaikka arvoani hieman laskettaisiin niin silti on tulokseni heikko. Siitä ei päästä mihinkään.
Niin PEF mittauksessa, kuin sprometriassa otetut.
AP
elämään, kun vaan haluaa. Olinkohan tuo nro 6. Olen sairastanut astmaa lapsesta asti ja en siis juuri muunlaisesta elämästä tiedä. Olen viettänyt useita pitempiäkin sairaalajaksoja. Minut haettu ambulansilla sieltä sun täältä. Hengittämistäni on helpotettu/autettu laittamalla yksinkertaisesti hengitysputki, koska voimat ovat loppuneet tyystin.
Mutta tätä tämä on...toisilla se on helpompaa toisilla taas ei. Siitepölyt, hajuvedet, katupöly, pakkanen...lista on loputon...kohtaus tulee, kun on tullakseen.
tuota sun viitearvoa. Voin vielä kokonikin paljastaa: 172 cm ja 68 kg. :-) Eli olisko isompikokoisella sitten isompi tavoitearvo? Kun mulla tosiaan on se 400.
t. en nyt muista mikä nro olin
niin, että naisella normaaliarvo olisi ap:n mainitsema 470 siinä tapauksessa, että hän olisi n. 30 vuotta ja yli 185cm pitkä. Mutta voihan se niinkin tietenkin olla.
Mutta eipä tällä saivartelulla mihinkään päästä siitä, että heikonlaiset on nuo ap:n arvot. Tosin kun astma on vasta todettu, arvot varmasti paranee kun lääkkeet alkaa vaikuttaa. Eikä se ihan parissa päivässä tapahdu, mutta parempaan suuntaan menee varmasti! Realismia lienee kuitenkin se, että astmaatikkona parhaimmillasikin tulet olemaan PEF-testissä lähempänä normaalin alarajaa kuin tuota keskimääräistä suorituskykyä.
olin siis lapsena ja nuorena astmaatikko. En ole koskaan kokenut astmaa (joka tosin on mun tapauksessa lieva ollut aina) mitenkaan elamaa suurempana diagnoosina; mulla on muitakin kroonisia sairauksia ja pidan niita paljon isompina asioina. Laakityksena on ollut seka salbutamol etta kortisoni. En ole joutunut luopumaan mistaan, koska meilla ei koskaan ole voinut olla lemmikkeja, eika kotona voi olla mitaan kovin polisevaa mattoa tms. allergioiden ja astman takia.
olin siis lapsena ja nuorena astmaatikko. En ole koskaan kokenut astmaa (joka tosin on mun tapauksessa lieva ollut aina) mitenkaan elamaa suurempana diagnoosina; mulla on muitakin kroonisia sairauksia ja pidan niita paljon isompina asioina. Laakityksena on ollut seka salbutamol etta kortisoni. En ole joutunut luopumaan mistaan, koska meilla ei koskaan ole voinut olla lemmikkeja, eika kotona voi olla mitaan kovin polisevaa mattoa tms. allergioiden ja astman takia.
ja mun PEF arvot ovat olleet n. 500 (olen 168 cm pitka).
olin siis lapsena ja nuorena astmaatikko. En ole koskaan kokenut astmaa (joka tosin on mun tapauksessa lieva ollut aina) mitenkaan elamaa suurempana diagnoosina; mulla on muitakin kroonisia sairauksia ja pidan niita paljon isompina asioina. Laakityksena on ollut seka salbutamol etta kortisoni. En ole joutunut luopumaan mistaan, koska meilla ei koskaan ole voinut olla lemmikkeja, eika kotona voi olla mitaan kovin polisevaa mattoa tms. allergioiden ja astman takia.
ja mun PEF arvot ovat olleet n. 500 (olen 168 cm pitka).
luin taulukkoa ja mun on pakko muistaa vaarin ;-), koska mun PEF ei mitenkaan ole voinut olla noin korkea. Siita on tosin vuosia kun sita on viimeksi mitattu, mutta muistan etta sita ihmeteltiin kun se oli niin matala.
tutkimassa:
http://www.allergia.com/
Allergia- ja astmaliiton sivut. Sieltä saat kaiken tarvitsemasi tiedon. Hyvin se tästä, nyt astmasi on ainakin diagnosoitu.
Se PEF arvo menee iän ja pituuden mukaan:
mulla pitäisi 160cm pitkänä ja n. 30 vuotiaana olla 485. Ja olen siis nainen. Joku taisikin linkata jo sen terveyskirjaston viitearvot astmaan.
jonka PEF-lukemat ovat 550-650. Tosin minulla on erinomainen puhallustekniikka näin 30 vuoden harjoittelun jälkeen :-O (Olen normaalipainoinen nainen ja harrastan liikuntaa nelisen kertaa viikossa.)
Sairastuin siis jo lapsena. Astma ei ole haitannut elämääni kovinkaan paljon. Flunssan aikaan ja joskus pahimmilla pakkasilla otan ylimääräiset lääkeannokset ohjeen mukaan. Minulla on eläinpölyallergia muutenkin, ei siis koskaan lemmikkejä.
Aluksi elämä ei muuttunut paljoakaan. Yksi suihke lääkettä iltaisin. Avaavaa hyvin harvoin. Vähitellen tilanne on pahentunut. Lääkitystä on pitänyt lisätä ja avaavaakin menee aika paljon. Ensimmäisen tabletti kortisonikuurinkin sain äskettäin. Flunssien yhteydessä menen tosi huonoon kuntoon ja nyt viimeisen kuukausi sitten olleen flunssan jälkeen vieläkin köhittää ja ahdistaa. Lemmikkejä on eikä niistä tarvitse luopua, kun en ole niille allerginen. Vähitellen oppii huomaamaan mikä itselle aiheuttaa oireita.