Lue keskustelun säännöt.
Synnynnäisestä kaulafistelistä kysymys..
31.08.2008 |
Meidän lapsellamme todettiin synnytyksen jälkeen synnynnäinen kaulafisteli. Fistelistä erittyy kirkasta, tahmaista nestettä. Fisteli olisi tarkoitus leikata aikaisintaan kolme-neljävuotiaana. Onko kenelläkään kokemusta kaulafisteleistä? Minkälainen leikkaus on? Jääkö siitä pahat arvet? Minkä ikäisenä lapsenne (itsenne) on leikattu? Onko fistelin kanssa ollut ongelmia ennen leikkausta/leikkauksen jälkeen? Olisin todella kiitollinen, jos joku osaisi kertoa edes jotain. Netistä en ole juurikaan löytänyt mitään enkä tunne ketään, jolla olisi sama vaiva.
Kommentit (7)
Kiitos vastauksesta. Meillä tosiaan todettiin heti syntymän jalkeen ja kaulafistelistä on puhuttu. Olisi kiva kuulla miten leikaus meni, oliko tytö kipeä sen jälkeen jne. Sähköpostiosoite on rooperyovari@suomi24.fi. Kiitos jo etukäteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin noin 4-vuotias kun minulta leikattiin kaulafisteli. Leikkauksesta en juuri muista mitään eli meni ihan hyvin. Sairaalassa olosta on muutamia mielikuvia ja nekin positiivisia. Minut leikattiin lastenklinikalla.
Arpi on mutta ei paha, nykyään jo lähes huomaamaton. Mitään ongelmia ei ole ollut myöhemmin.
Tiedätkö yhtään, kuinka kauan olit sairaalassa ja oliko leikkaus vaikea? Tietysti tekniikka ja hoitotavat kehittyvät, mutta olisi kiva kuulla edes jotain. Ja jos jollain on muita kokemuksia, niin kertokaa, kiitos.
Ap
Äitini mukaan olin sairaalassa yli viikon mutta hän ei muista kauanko leikkaus kesti.
Itse muistan sen kun minua vietiin leikkaussaliin. Lisäksi muistan, kuinka sin lisähappea ennen nukahtmista. Sairaalassa sain syödä tuttia leikkauksen jälkeen ja se värjäytyi siniseksi. Johtui tietysti verestä. Huonekaverinikin muistan siltä osin, että hänelle oli tehty sydänleikkaus. Mitään negatiivisia muistoja minulla ei todellakaan ole.
Isoäitini on kertonut, että kun tuli katsomaan minua pari päivää lekkauksen jälkeen, olin hypellyt käytävällä ja hokenut jotain "rallatusta".
Leikkaushaavani oli kulemma tulehtunut leikkauksen jälkeen mutta siitä en muista mitään.
Uskon, että vanhemmille leikkaukset ovat aina paljon "isompia" kuin lapselle itselleen. En saanut mitään traumoja sairaaloita, lääkäreitä, neuloja tai hoitajia kohtaan.
Uskon myös, että jos olisin kokenut jotain negatiivista muistaisin sen.
Leikkaukseni tehtiin tosiaankin 70-luvun alussa eli paljon on ehtinyt kehitytä tapahtua.
Kaikki menee hyvin, usko ja luota siihen. Lisäksi Sinun kannattaa kysellä mahdollisimman paljon lastasi hoitavalta lääkäriltä. Hän osaa kertoa leikkauksen kulun tarkalleen sekä siihen liittyvät riskit.
Näinhän se on, että vanhemmat sitä jännittää eniten sitä leikkausta. Itse olen sairaanhoitaja ja tiedän periaatteet leikkauksessa, mutta ei se paljoa auta kun omasta lapsesta kysymys.
Lääkärin kanssa ollaan keskusteltu ja saatu vastauksia, mutta haluaisinkin kuulla käytännön kokemuksia. Meille ei vielä osattu sanoa mitään tarkempaa leikkausajankohdasta tai leikkauksen laajuudesta. Alustavasti oli puhe yhdestä yöstä sairaalassa, jos ei tule ongelmia. Siihen nähden viikko tuntuu pitkältä, mutta ajat on tosiaan muuttuneet. -70-luvulla äitinikin joutui olemaan neljännen lapsen normaalin alatiesynnytyksen jälkeen kuusi päivää sairaalassa, ihan muuten vain.. Joten lisää kokemuksia kaipailen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
semmonen, ja leikattiin muistaakseni 5-vuotiaana.
Nyt tyttö on 11v ja arpi lähes huomaamaton.
Mitää ongelmia ei itsessään fistelistä ollu, mitä nyt "esteettisiä"...
Leikkaus meni hyvin, tyttö viipyi sairaalassa 2vrk (yhden yön).
mutta meillä oli tällainen kiduskysta 4v lapsella (kaulassa, oli myös fisteleitä) Silloin puhuttiin myös tästä kaulafistelistä joka on käsittääkseni hieman tavallisempi versio tästä mutta aika samankailtainen, joten laitanpa vähän kokemuksia...
Tyttäreni oli silloin 4v kun se ilmestyi suoraan leuan alle. Oli tosi punertava ja noin peukalon kokoinen mutta kivuton. Tämä patti tulehtui monta kertaa ja "puhkesi" myös pariin otteeseen ennen kuin saatiin selville mikä se on ja ettei se itsestään häviä ja lopulta saatiin sitten se leikkausaika.
Lopulta leikkauksessa todettin että on tällain kiduskysta josta löytyi myös fisteleitä mutta ei ollut niin paljon levinnyt että eivät tarvinneet keskimmäistä kieliluuta katkaista...
Siitä on nyt 1½ vuotta ja arpi on noin 3cm pitkä ja punainen mutta tytöllä se jää sinne leuan alle hieman piiloon. Ja vaaleneehan se ajan myötä. Tyttö on itse tosi tyytyväinen että hän sai sen pois, olihan se hänen riesana melkein puoli vuotta. Ensimmäinen kysymys heräämössä oli "onko se nyt poissa"? Kun vastattiin kyllä niin tuli tytöllä leveä hymy, nyt on kaikki hyvin! Oltiin Meilahdessa yön yli, heti aamupäivällä päästiin sitten pois. Tästä olisi vaikka kuinka paljon kerrottavaa mutta jos haluat ´niin vaikkapa s.postin kautta!