Lue keskustelun säännöt.
Saako rankkoja asioita kokeneen seurassa nauraa tai vitsailla?
14.08.2024 |
Olettaen siis ettei hänelle, mutta muista asioista.
Kommentit (37)
Todellakin, toki riippuu tyypistä miten reagoi. Itse nauran omille rankoille kokemuksillenikin kun sopiva hetki sattuu. Musta huumori on parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se vähän riippuu siitä kuinka pitkä aika niistä rankoista kokemuksista on. Jos on just kokenut jotain, voipi olla parempi jättää läpyskät väliin.
Riippuu hänen tilanteestaan. Onko hän edelleen shokissa tai syvästi masentunut? Sitten ei kannata ainakaan viljellä mitään rankkoja juttuja ja nauraa niille.
Saa. Jos loukkaantuu niin loukkaantuu, sille et voi mitään.
Tosin hyvällä maulla. Älä kerro kuollut vauva vitsejä vanhemmale jolta on kuollut vauva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai saa ja pitää. Mikä sen parempaa terapiaa pois rankoista kokemuksista kuin piristävä seura
Tiedän että joillekin se on helpotus, toiset taas ahdistuvat. Turvallisinta on joko antaa sen toisen avata peli tai vitsailla omien kokemustensa kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi kaveri suuttui kun laulettiin Abban Does your mother know, hänen äitinsä oli kuollut hänen ollessaan lapsi, silloin oltiin parikymppisiä. Ilmeisesti jotkut ei kestä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Saa. Jos loukkaantuu niin loukkaantuu, sille et voi mitään.
Tosin hyvällä maulla. Älä kerro kuollut vauva vitsejä vanhemmale jolta on kuollut vauva.
Jokainen on vastuussa omista sanomisistaan. Kuolemasta ei vitsailla kuolevalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa. Jos loukkaantuu niin loukkaantuu, sille et voi mitään.
Tosin hyvällä maulla. Älä kerro kuollut vauva vitsejä vanhemmale jolta on kuollut vauva.
Jokainen on vastuussa omista sanomisistaan. Kuolemasta ei vitsailla kuolevalle.
Eli ei kenellekään voi sanoa mitään?
Vierailija kirjoitti:
Totta kai saa ja pitää. Mikä sen parempaa terapiaa pois rankoista kokemuksista kuin piristävä seura
Joo, kun lapseni teki itsemurhan, olisin niin kaivannut hyviä vitsejä hänen kuolemastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa. Jos loukkaantuu niin loukkaantuu, sille et voi mitään.
Tosin hyvällä maulla. Älä kerro kuollut vauva vitsejä vanhemmale jolta on kuollut vauva.
Jokainen on vastuussa omista sanomisistaan. Kuolemasta ei vitsailla kuolevalle.
No mikäs vastuu siitä kannetaan jos vitsailee kuolevalle kuolemasta? Ei se kyllä hyvän maun mukaista ole, jollei kuoleva ole niin itse ilmaissut että asialle saa nauraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa. Jos loukkaantuu niin loukkaantuu, sille et voi mitään.
Tosin hyvällä maulla. Älä kerro kuollut vauva vitsejä vanhemmale jolta on kuollut vauva.
Jokainen on vastuussa omista sanomisistaan. Kuolemasta ei vitsailla kuolevalle.
Eli ei kenellekään voi sanoa mitään?
Hölmö. Me kaikki olemme kuolevaisia, mutta kaikki eivät ole kuolevia = kuolemaisillaan. Sairastan parantumatonta syöpää mutta en kestä että sille nauretaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa. Jos loukkaantuu niin loukkaantuu, sille et voi mitään.
Tosin hyvällä maulla. Älä kerro kuollut vauva vitsejä vanhemmale jolta on kuollut vauva.
Jokainen on vastuussa omista sanomisistaan. Kuolemasta ei vitsailla kuolevalle.
No mikäs vastuu siitä kannetaan jos vitsailee kuolevalle kuolemasta? Ei se kyllä hyvän maun mukaista ole, jollei kuoleva ole niin itse ilmaissut että asialle saa nauraa.
Nauratko sinä äidillesi hänen kuolinvuoteellaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa. Jos loukkaantuu niin loukkaantuu, sille et voi mitään.
Tosin hyvällä maulla. Älä kerro kuollut vauva vitsejä vanhemmale jolta on kuollut vauva.
Jokainen on vastuussa omista sanomisistaan. Kuolemasta ei vitsailla kuolevalle.
Eli ei kenellekään voi sanoa mitään?
Hölmö. Me kaikki olemme kuolevaisia, mutta kaikki eivät ole kuolevia = kuolemaisillaan. Sairastan parantumatonta syöpää mutta en kestä että sille nauretaan.
Kuka sille on nauranut?
Periaatteessa kyllä, tietenkin, mutta tärkeintä on : tilanne- ja ihmistaju!
Siis tilanteesta ja ihmisistä riippuvaa. Lue tilanteita, aisti.
Jos asiat tulevat hyvästä sydämestä, niin toinen näkee senkin, vaikka vitsi vähän ontuisi tai ei olisi paikallaan. Jos taas on ilkeilyä ja tarkoituksena vain tökkiä toista ja katsoa mitä reaktioita aiheuttaa toisessa ja onko tällä "huumorintajua" - niin tällöin olet väärällä tiellä ja kertoo huonoa luonteestasi, pidättäydy siis kiusaamisesta ja hakeudu terapiaan (provoaminen ja muiden satuttaminen henkisesti ei ole tervettä).
Mutta jos ollaan aidosti välittämässä, niin nauraminen on hyvää ns lääkettä ja piristävää. Kaikki on kiinni siitä, mitä se onkaan.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai saa ja pitää. Mikä sen parempaa terapiaa pois rankoista kokemuksista kuin piristävä seura
Eihän rankkoja kokemuksia voi terapoida pois. Pakonomainen vitsailu ei ainakaan auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai saa ja pitää. Mikä sen parempaa terapiaa pois rankoista kokemuksista kuin piristävä seura
Joo, kun lapseni teki itsemurhan, olisin niin kaivannut hyviä vitsejä hänen kuolemastaan.
Musta huumori on vähän niinku lapsi joka sairastaa syöpää. Ei vanhene koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa. Jos loukkaantuu niin loukkaantuu, sille et voi mitään.
Tosin hyvällä maulla. Älä kerro kuollut vauva vitsejä vanhemmale jolta on kuollut vauva.
Jokainen on vastuussa omista sanomisistaan. Kuolemasta ei vitsailla kuolevalle.
No mikäs vastuu siitä kannetaan jos vitsailee kuolevalle kuolemasta? Ei se kyllä hyvän maun mukaista ole, jollei kuoleva ole niin itse ilmaissut että asialle saa nauraa.
Nauratko sinä äidillesi hänen kuolinvuoteellaan?
En ole ihan varma mitä tein, olin silloin 10-vuotias.
Tietysti saa ja tekee hyvää, huumoria pitää olla ja voin vaikka vannoa että niillä kenellä oikeasti on rankkoja kokemuksia on rankka huumorintaju.