Mitä mieltä blogistani?

elämää ku kaikilla kotiäideillä. Pitäis olla jokin pointti että viitsis lukea. Lisäksi häiritsi kielioppivirheet, pilkutukset ja välilyöntivirheet.



Mutta iso plussa siitä, että on nuorena menty naimisiin ja alettu lastentekoon!

että pilkun ja pisteen jälkeen tulee aina välilyönti! :)

sun blogista puuttuu "koukku", joka kiinnostaisi ihmisiä

En ala seurata blogiasi, koska en tiedä miksi seuraisin sitä. Mitä sä haluat sillä viestittää? Mikä ajatus sulla on siellä takana, vai haluatko vana kertoa itsestäsi ja perheestäsi tuntemattomille? Miksi ihmeessä?

asettelu aika kamala. Itse sisältöä en jaksanut lukea.

hänen vauvansa on hänen maailmansa napa, se on myös jokaisen muun ihmisen maailman napa. Kirjoitellaan jonninjoutavia omia asioita joissa ei ole mitään kiinnostavaa. Lisäksi teksti on laitettu esille visuaalisesti rasittavasti.

Jos blogissa ei ole mitään ideaa tai pointtia, miksi sitä pitäisi edes tehdä?

Ulkoasu tylsä. Tekstikin väritöntä ja virheellistä (pilkun ja pisteen jälkeen tulee välilyönti!). Opettele valokuvausta (osta parempi kamera). Ja ennen kaikkea keksi joku juttu millä erotut massasta. Siis varmaan ihan kiva kirjoittaa päiväkirjaa, mutta miksi se kiinnostaisi ketään muuta kuin itseäsi ja ehkä äitiäsi?

Ihan tervettä se on, että on kiinnostunut omasta vauvastaan. Ei kenekään ole pakko lukea sinun blogia. Tsemppejä!

Kun blogissasi kerrot kovasti siivoamisesta. Itsekin sain nuorena ensimäisen lapseni ja koti piti olla täydellisessä kunnossa ja välillä siitä johtuen hermot kireällä. En väitä, että sinulla olisi kuitenkaan näin. Onneksi olen paljon vanhempi ja viisaampi ja osaan nauttia paremmin vauva ajasta näin vanhempana. Toisaalta nuorena jaksaa paremmin;)

Sehän itse kysyi mielipiteitä???

Ei kenekään ole pakko lukea sinun blogia.

ja sujuvasti kirjoitettu etenkin kun kirjoittaja on noin nuori. Voihan pointti olla se että "teiniäiti" on noin kypsä vanhemmuuteen. Itse ainakin samastuin tuohon herkkään hetkeen kun poitsu oppi kävelemään, kun itsellänikin on n. vuoden ikäinen poika. Niin ja vaikka olen itse 33v vanha..



Minäkin kyllä vaihtaisin taustan joksikin yksiväriseksi, sillä tekstiä on vaikea lukea.

No sehän oli kuvailevaa kertomusta kotiäidin elämästä. Ei kiinnostavaa, persoonatonta, kaipasin omia pohdintoja ja syvyyttä tekstiin. Blogin tarkoitus ja motiivi jäi hieman kysymysmerkiksi, sillä blogi ei (ainakaan vielä) ole tosiaankaan muuta kuin kerrontaa random-nobody-perheen elämästä, enkä ole vakuttunut kiinostaako se ketään muita kuin sukulaisia tai uteliaita tuttavia. Ulkoasukin oli.. no, tylsä.



En noilla eväillä palaa uudelleen blogiasi lukemaan.

Kuvat pieniä ja huonoja ja blogin ulkoasu mitään sanomaton.



Vaikka vauvajutut kiinnostaa en jäisi lukijaksi

, ja tosi paljon häiritsi, ettei pilkkujen ja pisteiden jälkeen ollut välilyöntiä. Tosin onneksi sentää pilkkuja ja pisteitä ylipäänsä oli...!

Ymmärrän hyvin nyt mistä kiikastaa.Kielioppi mestareilla on siis vain oikeus kirjoittaa?Ehkä se on kertauksen paikka.



Blogin idea on vasta hahmottumassa itsellenikin.Ajatus oli blogista jota ei kirjoiteta viikottain, vaan elämän suurten asioiden edessä.Tarkoituksenani oli siis kirjoittaa tavallaan nuoren äidin aikuistumisesta.Elämän kohokohdista,jotka nostavat sen tylsän arjen yläpuolelle. Ymmärrän toki ettei se ole aiheena kovin kiinnostava monestakaan,mutta tarkoitus on että ne lukee joita kiinnostaa. Hain mielipiteitä lähinnä kehittyäkseni tuossakin asiassa ja voidakseni jonakin päivänä kirjoittaa oikeasti kiinnostavaa tekstiä.



Ulkoasu krittiikki tuli myös tarpeeseen.Kommentit valokuvista sen sijaan osasin arvata,sillä nuo olivat niitä harvoja kuvia joita koneelta löysin.





Ja loppuun vielä kommentti tälle kirjoittajalle jonka mielestä kuvittelen lapseni olevan maailman napa: asiahan ei näin ole.Sääli jos blogini tynkä pilasi noin päivääsi.

Huomioi se blogissasi ja palstalla. Tekstiä on nimittäin ehdottomasti helpompi lukea, kun laitat välilyönnin pisteen jälkeen.

Ymmärrän hyvin nyt mistä kiikastaa.Kielioppi mestareilla on siis vain oikeus kirjoittaa?Ehkä se on kertauksen paikka.

Blogin idea on vasta hahmottumassa itsellenikin.Ajatus oli blogista jota ei kirjoiteta viikottain, vaan elämän suurten asioiden edessä.Tarkoituksenani oli siis kirjoittaa tavallaan nuoren äidin aikuistumisesta.Elämän kohokohdista,jotka nostavat sen tylsän arjen yläpuolelle. Ymmärrän toki ettei se ole aiheena kovin kiinnostava monestakaan,mutta tarkoitus on että ne lukee joita kiinnostaa. Hain mielipiteitä lähinnä kehittyäkseni tuossakin asiassa ja voidakseni jonakin päivänä kirjoittaa oikeasti kiinnostavaa tekstiä.

Ulkoasu krittiikki tuli myös tarpeeseen.Kommentit valokuvista sen sijaan osasin arvata,sillä nuo olivat niitä harvoja kuvia joita koneelta löysin.

Ja loppuun vielä kommentti tälle kirjoittajalle jonka mielestä kuvittelen lapseni olevan maailman napa: asiahan ei näin ole.Sääli jos blogini tynkä pilasi noin päivääsi.

Harjoittele vaan kyllä sä kehityt. = )

tarkoitin että asiansa voi ilmaista hienovaraisesti.

Kiva lukea erityisesti tota tekstiä missä kerrot kotiäitiyden arjesta. Itsellä se aika on vielä tulevaisuudessa, ja kaikki tuollaiset kertomukset jossa sitä valotetaan, ahmin innolla. Yritän tässä sitten samalla täsmentää sitä mielikuvaa mitä kuvittelen että omalla kohdalla on edessä.



Ulkoasusta nyt en lähde ihan kauheasti sanomaan, mutta mun koneella toi taustan tumma raita näkyy just ylimmän blogitekstin otsikon kohdalla, eli otsikkoa on tosi vaikea lukea.



Mut niin kauan kun tekstit erottuu niin ulkonäkö on mun mielestä blogeissa aika toisarvoinen juttu.