Ihminen, joka koko ajan sun puolesta hokee kuinka onneton olet

Joskus ollut elämässä tuollainen. Kun olet niin sitä ja niin tätä. Ei tiedä todellisuudessa yhtään mitään, on vain sen omia ajatuksia minusta. Joita sitten pahimmillaan kertonut absoluuttisena totuutena. Ja nyt jatkaa elämäänsä kuin ei mitään olisi tehnyt. 

Vierailija kirjoitti:

Joskus ollut elämässä tuollainen. Kun olet niin sitä ja niin tätä. Ei tiedä todellisuudessa yhtään mitään, on vain sen omia ajatuksia minusta. Joita sitten pahimmillaan kertonut absoluuttisena totuutena. Ja nyt jatkaa elämäänsä kuin ei mitään olisi tehnyt. 

Kuulostaa aivan äidiltäni.

Joko vääristynyt käsitys empatiasta tai haluaa tarkoituksella saada sinut tuntemaan olosi epävarmaksi ja -onnistuneeksi. Olipa syy käytöksen taustalla kumpi tahansa, niin ota heti etäisyyttä ja tekeydy mahdollisimman neutraaliksi ja mielenkiinnottomaksi. Tämmöistä ihmistä ei kenenkään kannata päästää lähipiiriinsä. Kun sinulla menee huonosti, hän vetää sinut vielä alemmaksi ja kun sinulla on hyvä ajanjakso, hän keksii siitäkin jotain surkuteltavaa. 

Miksi et kysy sitä häneltä itseltään?

Vierailija kirjoitti:

Joko vääristynyt käsitys empatiasta tai haluaa tarkoituksella saada sinut tuntemaan olosi epävarmaksi ja -onnistuneeksi. Olipa syy käytöksen taustalla kumpi tahansa, niin ota heti etäisyyttä ja tekeydy mahdollisimman neutraaliksi ja mielenkiinnottomaksi. Tämmöistä ihmistä ei kenenkään kannata päästää lähipiiriinsä. Kun sinulla menee huonosti, hän vetää sinut vielä alemmaksi ja kun sinulla on hyvä ajanjakso, hän keksii siitäkin jotain surkuteltavaa. 

Hyvin sanottu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus ollut elämässä tuollainen. Kun olet niin sitä ja niin tätä. Ei tiedä todellisuudessa yhtään mitään, on vain sen omia ajatuksia minusta. Joita sitten pahimmillaan kertonut absoluuttisena totuutena. Ja nyt jatkaa elämäänsä kuin ei mitään olisi tehnyt. 

 

Kuulostaa aivan äidiltäni.

 

Ja mun isältä.

Yrittää hallita ja sanoittaa. Jos joku menee lankaan, voi lähteä selittämään kuinka määrittelijää tarvitaan elämässä. Sitten voi lähteä käskemään mitä muuta ihminen tarvitsee.

Mulla on tämäntyyppinen tuttava, joka voivottelee ja itkeskelee mun puolesta ja oikein korostaa sitä, että kuinka huonosti mun asiat on. Pitää itseään ilmeisesti empaattisena, mutta minusta tuo on vaan outoa.

Tommosista idiooteista kannattaa hankkiutua eroon.

Oikeastaan jo huvittaa kyseinen ihminen. Totta on, että oli vaikea jakso elämässä, mutta siitä olen selvinnyt ja olen nyt onnellinen. Hänellä taas ei kovin hyvin ole mennyt, on tullut pysyviä juttuja jotka aiheuttavat murhetta (en avaa mitä) ja vaikka jotkut asiat ovat paremmin kuin minulla, esim työ, niin en silti kadehdi häntä. Jotenkin niin absurdia kuinka haluaisi että voin huonosti. Ap

Näitä toisten ajatusten lukijoita, joilla menee arviot aivan metsään, on myös keskustelupalstoilla. Tahallaanhan sitä tehdään, usein surkuhupaisaa ja kertoo aika paljon kirjoittajastaan.

Törmään tosi usein adhd:ni kanssa samanlaiseen tahmaisuuteen, jolloin oireyhtymästäni luodaan haastavaa ja vaikeaa ja pelkäksi elämän surkeudeksi. Mitä uudempi tuttavuus sen enemmän surkuttelevia kommentteja riittää ja miksi en enää puhu siitä kuin vasta paremmin toiseen tutustuessani. 

Tuollaiset latistajat kannattaa pitää kaukana omasta arjesta.