Dissosiaatiohäiriö - pettäminen

Juu, mutta se ei tee siitä yhtään hyväksyttävämpää. 

Vierailija kirjoitti:

Juu, mutta se ei tee siitä yhtään hyväksyttävämpää. 

Ok, ja hyväksyttävää se ei tietenkään olekaan. Mutta lisää kokemuksia?

Selittää varmaan useinkin, jos on tällainen tyyppi, mikä elää kaksoiselämää. Siihen ei ihan normaali ihminen pysty. Ellei ole täysin moraaliton paskakasa.

Up

Ajattelen, että se riskikäytös ja dissosiaatiohäiriö johtuvat samasta syystä. Traumataustaa?

Ei liity dissohäiriöön mitenkään. Eikä autismiin ym. ainut mikä voi altistaa, on huono parisuhde, heikko itsetunto. 

Dissosiaatiohäiriö ja dissosiatiivinen identiteettihäiriö ovat eri asioita. 

Ap, puhut jälkimmäisestä. 

Eikö tuo mene enemmän epävakaan/kaksisuuntaisen piikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen, että se riskikäytös ja dissosiaatiohäiriö johtuvat samasta syystä. Traumataustaa?

Minulla oli rankkaakin riskikäytöstä tuonne parikymppiseen asti. Melkein voi sano että itsetuhoista. Ei päihteitä.

Traumatausta on rankka ja jäljet sen mukaiset. Mm. dissosiaatiohäiriö ja kohtaukset.  Lapsena ja teini-iän kynnyksellä oli poissaolokohtauksia,  en muistanut tapahtumista mitään ja minua syytettiinkin joskus jostain mistä minulla ei ollut mitään muistikuvaa.  mm. että olin törmännyt erääseen tyttöön koulun käytävällä ja tytön silmälasit oli menneet rikki.  Siitä minulla ei ollut mitään aavistusta. Viimeinen tällainen poissaolo tapahtui  muutama vuosi sitten. Menetin lähes kolme tuntia päivästä mutta tietääkseni olin kyllä esiintynyt täysin korrektisti. 

Tiedän että lähdin bussilla joka lähti 11.20 meidän kohdalta, sen jälkeen ei mitään hajua kunnes "heräsin" kirjastossa  ja kello näytti kahden paikkeilla. Sellaista pientä epätodellisuuden tunnetta ja vierauden tunnetta tutuissa paikoissa ja myös tavaroitten ihan kummalisiin paikkoihin laittoa tapahtuu kyllä. Olen työssäkäyvä ja pärjään täysin. Nuo asiat eivät ole haitanneet, ja jos joku on huomannut on mennyt hajamielisyyden tiliin.

Olen elänyt tämän kanssa mutta nyt aion hakeutua psykologille koska sitä on minulle tarjottu.  Jospa sitten ohjattaisiin oikealaiseen hoitoon.

Aika luova selitys olisi, että pettäminen dissossa tapahtunut. Oikeesti, kaikkee se mieli voi keksiä ja toinen uskoa ehkä. 

Juu on mahdollista, etenkin jos on esimerkiksi vaikea identiteettihäiriö (silloin eri osat voi jopa olla rakastuneita eri ihmisiin).

Myös lievemmissä muodoissa teini-ikäinen osa voi olla aika huithapeli ja ottaa riskejä ja säätää muiden ihmisten kanssa.

Jos dissohäiriön pohjalla on lapsuuden seksuaalista riistoa, niin se voi myös saada sairastavan käyttäytymään seksuaalisesti moraalittomasti, voi olla erillinen seksuaalisuutta kantava osa.

Ja jos dissohäiriöisellä on esim välttelevä kiintymyssuhde huonosta lapsuudenperheestä, niin jotkut osat voivat vältellä läheistä ihmissuhdetta ja pettävät säilyttääkseen etäisyyden kumppaniin.

Kärsin itse dissosiaatiivisestä identiteettihäiriöstä. On totta, että jotkut osat ovat minusta alttiimia pettämään kuin toiset. Ja vaikka seksi saa minut usein vielä vaihtamaan persoonaa, niin en syyttäisi pettämisestä silti tilaani. Jokainen, joka tietää sairastavansa kyseistä sairautta, on nimittäin myös itse vastuussa siitä, että saa osansa integroitumaan itseensä ja siitä, että pystyy kommunikoimaan niiden välillä. 

Tarkoitan siis sitä, että oli mikä diagnoosi vain, et voi kätkytyä sen taakse ja selittää sillä huonoa käytöstäsi. 

Kyllähän kaikella voi pettämistä selittää : dissolla, kännillä, itsekkyydellä, uteliaisuudella yms.    Ainoa vaan, ettei yksikään niistä kylläkään tekoa oikeuta.  On minullakin disso, masennus, add ja epävakaa diagnooseina.  Selittää tiettyjä asioita ehkä vähän ymmärrettävimmäksi, mutta niiden taakse ei saa  piiloutua, ne eivät ole oikeutus tehdä ihan mitä huvittaa.   Vastuu pitää kantaa jokatapauksessa.

Pahimmassa skenaariossa mustasukkaisuuteen pahasti sairastunut voisi väittää toisen pettäneen tietämättään. Koska traumatausta, Ja varmaan dissokin.