Rasittaako muitakin sellaiset ihmiset, jotka suunnittelevat raskautensa?

Kukin suunnittelee elämänsä miten haluaa. Toisilla menee suunnitelmien mukaan, toisilla ei. Ja toiset tajuaa olla toitottamatta tällaisia asioita, jotka voi toisille olla vaikeitakin, mm. lapsettomuutta ym. Ainahan sitä toiveita voi olla, mutta itse ainakin sitä on oppinut huomaamaan ettei kaikki mene suunnitelmien mukaan. Esikoinen tärppäsi heti, toista onkin tässä yritetty yli puolitoista vuotta. Varasuunnitelmia on oltava. Ei sitä tiedä saammeko koskaan toista lasta. Eniten harmittaa tytön puolesta jos ei saakaan sisarusta. Ikäerokin voi venyä suureksi.

Muut asiat onkin kyllä menneet kutakuinkin suunnitelmien mukaan. Ei kaikessa voi onnistua. Toivossa eläen kuitenkin.

Mutta tottahan se huvittavaa on, että aikuiseksi itseään kutsuva ihminen puhuu noin lapsellisia.



Mutta mitäpä siitä. Mukava on huomata, että on sitä itsellä sentään jo vähän elämänkokemuksen tuomaa viisautta kertynyt. Ja antaa toisen sitten kerätä omat kokemuksensa ajallaan.

että lapset syntyy mahdollisimman alkuvuodesta. Molemmat on syntyneet tammikuussa.

Täydellisellä uneliaisuudella ja jatkuvalla laattaamisella että en minäkään tekisi lomasta helvettiä!



Kaikki 4 raskautta on ollut niin erilaisia oireilla ja oireettomuudella että ymmärrän ystävääsi.

Minäkin tekisin juuri niinkuin ystäväsi.

Esikoista yritin pitkään, toka tuli heti. Keskenmenojakin mahtuu historiaan. Ei ärsytä lasten suunnittelu, koska kyllähän sitä VOI raskautua nopeastikin. Voi se kestääkin, sen ehkä sanoisin jollekin joka noin tarkkaan suunnittelee. On silti vaan viisasta ottaa huomioon asioita, ihan samahan se on lykätä raskauden yrittämistä kuukaudella-parilla jos tiedossa on joku syy.



Mutta rehellisyyden nimissä sanottakoon, että olisi varmaan esikoista yrittäessä ja keskenmenoista surullisena ärsyttänyt. Silloin teki mieli karjua kaikille, että "TAJUATTEKO MITEN VAIKEAA SE RASKAUTUMINEN VOI OLLA?!!!" :D

Minä olen myös voinut raskauksieni aikana niin huonosti, että en todellakaan tieten tahtoen haluaisi (taas) pilata lomaani raskauden takia. Samahan se on, yrittääkö sitä nyt vai muutaman viikon päästä. En oikein tajua sun ongelmaasi, ap.

Suunnittelu on järkevää. Suunnitelmat eivät aina toteudu, mutta mitäpä siitä - ei sekään rasita. Elämä sujuu niin kuin on sujuakseen ja suunnitelmia muutetaan.

Sen sijaan rasittavat ihmiset, jotka ärsyyntyvät toisten tavasta suunnitella raskauksia. Hittoako se on teiltä pois, jos joku suunnittelee? Kyllähän jokainen täyspäinen tajuaa, etteivät suunnitelmat välttämättä toteudu. Silti suunnittelu, tai sen yritys, on vapaassa maassa täysin sallittua!

Aion itekin jos se aika tulee suunnitella mihin vuodenaikaan ja horoskooppiin yms haluan lapseni syntyvän...tai mihin ei ainakaan. Tajuan kyllä, ettei suunnitelmat välttämättä toteudu.

Ennemminkin ärsyttää ihmiset, joille lapsia vain tulee eikä asiaa muka voi suunnitella yhtään.



Itsekin varmasti lykkäisin lapsen yrittämistä parilla viikolla, jos juuri lomamatka tulossa. Onhan se mahdollista että heti tärppää.



Meillä lapsia "tehtiin" 6 kk ja 8 kk. Esikoinen syntyi keskosena. Yritys aloitettiin vasta sitten kun vauva-asiat sopivat elämänaikatauluihin. Ei esim. kesken opintojen. Olen saanut lapseni selvästi alle 30-vuotiaana, joten kiirettä ei ollut.

Tulen raskaaksi heti kun haluan (eli heti kun ollaan ilman ehkäisyä) enkä ole saanut keskenmenojakaan. Lapsia on 4.



Minua rasittaa ihmiset, jotka omien ongelmiensa takia eivät soisi minullekaan mahdollisuutta suunnitella sitä milloin raskaaksi tulen.

suunnittelin ja tähtäsimme synnytykset heinäkuulle, että isä koko kun kesälomalla. Kummallakin kerralla onnituimme. Miksi ei suunnittelisi??Helpotti vauva arkea kummasti!

Itse on ole kyllä suunnitellut.

on vaan hienoa, että jollain on elämänhallinta kunnossa eikä hanki enempää lapsia mitä jaksaa tai pystyy hoitamaan. Tai liian pienellä erolla.

Fiksu ihminen nimenomaan suunnittelee noin isot jutut. Itse en esim. lähtisi etelään, jos olisin raskaana (ruokamyrkytykset ym. vaarana).

Jokainen suunnittelee oman elämänsä niin kun haluaa. On selvää, ettei raskaus aina ala silloin kun itse sen haluaisi alkavan. Olen ollut onnekas ja tullut raskaaksi eka yrittämästä eli käytännössä ei tarvinnut edes yrittää. Olen suunnitellut elämäni mm. opinnot, työssäkäynnin, perheen perustamisen ym ja oikeasti on kyse vain siitä, että olen ollut todella onnekas, että kaikki asiat ovat menneet putkeen. Eihän näitä voi oikeasti suunnitella ja jos suunnitteleekin, aina pitää olla varasuunnitelma, jos alkuperäinen ei toimikaan.