Rasittaa tämä oireeton alkuraskaus!! Muilla?

Kärsin itse järkyttävästä pahoinvoinnista ja närästyksestä koko ensimmäisen raskauden ajan ja silti koin ettei minusta tuntunut yhtään siltä että olen raskaana ja vatsassani kasva vauva (paitsi tietysti loppua kohden). Eli huolesi ei välttämättä poistuisi vaikka saisitkin oireita.



Päässä myllertää ja olo voi tuntua epätodelliselta fyysisistä oireista huolimatta. Ymmärrän hyvin huolesi, ehkä siinä on mukana ripaus kärsimättömyyttä, onhan ihanaa odottaa omaa vauvaa ja haluaisit tuntea sen jo konkreettisesti.

palella, väsyä, hengästyä, vittuuntua mistä vaan...



Miksi ihmeessä?

Ymmärrän "ongelman", mulla ei ollut mitään oireita yli puoleenväliin raskautta ja myöhemminkään en tuntenut esim. sikiön liikkeitä. Monesti kävi mielessä onko siellä ketään... Terve tyttö syntyi kuitenkin ajallaan. Eli ei raskaus ole aina pelkkää tuskaa. Ole onnellinen, että pääset vähällä!

Lie edes kuulusivat vielä

Ei minullakaan ollut, muuta kuin jonnekkin viikolle kahdeksan ihan herätessä huono olo. Ja jotku hajut ällötti, mutta ei mitään muuta.



Kaveri puolestaan oksensi yli puolenvälin. Jospas odottelete tyttöä =) Ja ei ne sydänäänet varmaan vielä edes kuuluisi..huolestuisit vain lisää.

Olet ap turhasta valittaja, tehdä nyt ongelma siitä että ei ole oireita! Et ymmärrä mistä jäät paitsi, sitä huonoa oloa et todellakaan itsellesi haluaisi. Nimimerkillä kolme viikkoa oksentelua takana ja mieliala aivan nollassa raskauden suhteen. Kunpa koko jutun voisi perua :(

ettei ole pahoinvointia! Muista syödä kunnolla että saat rautaa tarpeeksi.

Kärsivällisyyttä...Jos olet käynyt ultrassa niin sittenhän kaikki on hyvin. kyllä se raskaus alkaa kohta tuntua, siten kun vauva kasvaa ja liikkeet tunnistaa.

minäkin ollut niin onnekas ettei olisi ollut oireita! itse oksenkin koko alkuraskauden eikä mikään pysynyt sisällä painoakin taisi pudota melkeen 10kg eli ei kivaa!

koko raskauden aikana, hieman selkäkipua loppua kohden.... olo oli ihan normaali koko ajan, mutta mä kyllä tykkäsin siitä.

Olet ap turhasta valittaja, tehdä nyt ongelma siitä että ei ole oireita! Et ymmärrä mistä jäät paitsi, sitä huonoa oloa et todellakaan itsellesi haluaisi. Nimimerkillä kolme viikkoa oksentelua takana ja mieliala aivan nollassa raskauden suhteen. Kunpa koko jutun voisi perua :(

Tajuatko, että ap pelkää ettei vauvaa ole? Tokko han haluaisi oksentaa, mutta haluaisi saada jotain varmuutta. Olet aika ilkeä.

Ainostaan oli nälkä ja väsytti. Muuten olin elämäni kunnossa, myös myöhemmin raskaudessa.



Raskauden aikana tietysti huolestuu kaikista mahdollisista asioista, mutta yritä nauttia oireettomasta raskaudesta! Ja ehtii sulle niitä oireita vielä raskauden edetessä tulla.



Seuraavassa raskaudessa mulle muuten tulikin alkuraskaudessa pahoinvointia. Silloin kaipasin ekan raskauden oireettomuutta :) (ja ekassa raskaudessa odotin poikaa, toisessa tyttöä)

Olet ap turhasta valittaja, tehdä nyt ongelma siitä että ei ole oireita! Et ymmärrä mistä jäät paitsi, sitä huonoa oloa et todellakaan itsellesi haluaisi. Nimimerkillä kolme viikkoa oksentelua takana ja mieliala aivan nollassa raskauden suhteen. Kunpa koko jutun voisi perua :(

Tajuatko, että ap pelkää ettei vauvaa ole? Tokko han haluaisi oksentaa, mutta haluaisi saada jotain varmuutta. Olet aika ilkeä.

mutta ymmärrätkö miten ahdistavaa voi olla kun ei tunnu mitään? Siihen ap toivoo vertaistukea, eikä mitään pilkkaa.



Olisko itsestäsi mukava kun valittelisit miten kurjaa on oksentaa, ja vastauksena saisit vain "teet tikusta asiaa ja otat ongelman ihan tyhmästä jutusta, sulla sentään ON oireita"?

ne eivät vaan tunnu riittävän.

Lie edes kuulusivat vielä

Mitäh?

todennäköisesti itäisestä Suomesta.

Sä olet jo ultrassa saanut todisteen, että kaikki on hyvin. Jos et usko, niin mene uuteen ultraan ja taas uuteen, kunnes uskot. Osta kotiin kuuntelulaite, jolla voit kuunnella sydänääniä.



Mihin sä tarvit oireita, kun onhan noita muitakin keinoja.



Täällä kanssa yksi, joka oli työkyvytön monta kuukautta mielettömän raskauspahoinvoinnin vuoksi. Ja koko raskausaikana jouduin vetämään närästyslääkkeitä, tai olin taas työkyvytön. Ja sen lisäksi tietysti ruokavalio, joka sisälsi vain muutaman ruoka-aineen, muuten meni vatsa taas niin kipeäksi, ettei pystynyt toimimaan.



Että kyllä monelle kelpaisi se oireeton raskaus ihan hyvin, kun oireet voi todentaa tekniikalla, jos huoli kasvaa liikaa.

jopa neuvolan taholta.

"teet tikusta asiaa ja otat ongelman ihan tyhmästä jutusta, sulla sentään ON oireita"



Koittavat lohdutella, että kohdussa on vaan kaikki hyvin kun sinä oksennat. Ihmettelen, miksi nykysin ei olla paneuduttu raskauspahoinvointiin paremmin ja kehitetty pahoinvointilääkkeitä. Lääketeollisuudella ei ole ilmeisesti motivaatiota, ajatellaan kai, että kautta aikojen naiset ovat olleet raskaana ja voineet pahoin, miksi nykynaiset eivät sitä myöskin kestäisi.



Pahoinvointi ei kyllä mitään pelkoja poista, minun mielipiteeni. Itsellä oksennuskouristukset ovat niin rajuja, että todella pelkään raskauden keskeytyvän.



Tässä asiassa olen emaptiakyvytön ja kylmä, kyllä.

Ja tähän mennessä vain viesti nro 6 minulta, muuta kommentit ja viestini lainaus tulleet toisilta.



Sitäpaitsi, olihan ap:llä oireita nänneissä. Mutta kun se ei riitä?



- Tässä asiassa empatiakyvytön nro 6

jopa neuvolan taholta.

"teet tikusta asiaa ja otat ongelman ihan tyhmästä jutusta, sulla sentään ON oireita"

Koittavat lohdutella, että kohdussa on vaan kaikki hyvin kun sinä oksennat. Ihmettelen, miksi nykysin ei olla paneuduttu raskauspahoinvointiin paremmin ja kehitetty pahoinvointilääkkeitä. Lääketeollisuudella ei ole ilmeisesti motivaatiota, ajatellaan kai, että kautta aikojen naiset ovat olleet raskaana ja voineet pahoin, miksi nykynaiset eivät sitä myöskin kestäisi.

Pahoinvointi ei kyllä mitään pelkoja poista, minun mielipiteeni. Itsellä oksennuskouristukset ovat niin rajuja, että todella pelkään raskauden keskeytyvän.

Tässä asiassa olen emaptiakyvytön ja kylmä, kyllä.

Ja tähän mennessä vain viesti nro 6 minulta, muuta kommentit ja viestini lainaus tulleet toisilta.

Sitäpaitsi, olihan ap:llä oireita nänneissä. Mutta kun se ei riitä?

- Tässä asiassa empatiakyvytön nro 6

lähes oireeton ja vahvaoireinen raskaus. Todellakin ymmärrän kumpaakin huolta. Jos ei ole oireita (tai hyvin vähän), miettii onkohan kaikki laisinkaan hyvin ja onko raskaus mennyt kesken. Jos on paljon oireita, miettii saako vauva ollenkaan mitään ravinteita tai onko siinä jotain vikaa kun on niin kamala olo.

En ymmärrä miksi niitä kumpaakaan pitäisi väheksyä. Miksei voi vain pahoitella, että kurja kun sinusta tuntuu tuolta. Erilaisia huoli herättävät, silti yhtä tosia.