Kun ennen lapset saivat tehdä omiaan vapaammin ilman valvontaa jo nuorempana

No itse en ainakaan tiedä yhtään onnettomuutta, jossa olisi lapsia kuollut. Elin lapsuuteni 70-80 luvulla. Ainoa kuollut nuori jonka tiedän teki itsemurhan.

Joo, 1970-80 luvuilla lasten tapaturmien määrä ja tapaurmaisten kuolemien määrä oli paljon korkeampi.

Kuoli enemmän. Sitä ei kuitenkaan pidetty minään hyväksyttävänä riskinä, vaan niitä lapsia surtiin ja kaivattiin ja ne kuolemat johti vanhempien eroihin ja itse mu rh iin ja perheiden hajoamiseen. 

Kyllä. Lapsia kuoli kuin kärpäsiä. Viikonloppuisin oli hautajaisia monet joka kylällä.

Saatiin mennä puukkojen kanssa tekemään metsää majoja, käydä uimassa valvomatta, vaikka joku osasi vain käsipohjaa. Vanhemmat eivät ehtineet valvoa kun tekivät töitä aamusta iltaan.

Enemmän oli lasten hautajaisia kuin iäkkäiden. Monesti haudattiin mummo ja lapsi samalla kertaa. Kätevää kun yksillä suruilla pääsi siitä.

Oi niitä aikoja! Muksu tippui puusta tai hukkui. Pappa sai sydärin.

Kai tajuat, ettei kuoleminen ole ainoa lopputulos tästä? Naisena voin kertoa minkälaisia vaaroja sitä lapsilla voi olla, aikuisten taholta erityisesti. Ilmeisesti olet mies.

Minun lapsuudessani 1960-luvulla meidän pienessä kyläkoulussa oli muutama kuolema vuodessa. Yleensä kyseessä oli tapaturma, muutaman kerran itsemurha. Ei sitä otettu minään hyväksyttävänä riskinä, ne lapset olivat rakkaita vanhemmilleen ja sisaruksilleen ja koulutovereilleen. Heitä surtiin ihan aidosti ja jäätiin kaipaamaan.

Kesäaamuna pihalle ja välillä käytiin kotona syömässä. Näkillä peloteltiin kun järvi oli vieressä mutta mentiin silti rannalle. Teitä pitkin ajeltiin pienillä polkupyörillä vaikka kuorma-autot sujahtelivat hiekkatiellä aivan vierestä. Ikää oli 4-5 vuotta. Kyllä lapsia kuoli silloin Suomessa tapaturmaisesti huomattavasti enemmän kuin nykyään. Jopa 1998 ja 2018 välillä on lasten tapaturmaiset kuolemat vähentyneet huomattavasti.