Oletko käynyt Jehovan todistajien tilaisuuksissa?
Asun valtakunnansalin lähellä ja olisi mielenkiintoista käydä joskus katsomassa, millaisia Jehovan todistajien tilaisuudet on. Niihin menevät ihmiset on aina hienosti pukeutuneita, mutta utelias ulkopuolinen voi varmaan mennä sinne ihan tavallisissa arkivaatteissa? Mutta mitä niissä tilaisuuksissa tapahtuu? Onko ne sellaisia kuin luterilaiset jumalanpalvelukset, että niissä istutaan ja välillä noustaan kunnioituksen osoituksena seisomaan muiden mukana? Vai täytyykö yllättäen tehdä joku päätös, osallistuuko johonkin mikä voi olla selvää uskonnonharjoittamista vai siirtyykö siksi ajaksi esim. sivummalle? Jos joku Jehovan todistaja tunnistaa mut ja tietää missä asun, ei kai kukaan rupea ravaamaan ovellani jos käyn kerran katsomassa millaista siellä on?
Kommentit (3)
Kerran. Kuivahko tilaisuus jossa oltiin kuin alakoulussa. Joku kyseli ja ihmiset viittasi ja luki vastauksen sitten Vartiotornilehdestä. Laulut hyvin laimeita.
Vastaanotto oli kyllä kuin kuninkaallisella.
En suosittele.
Jumalaan kyllä uskon.
Kävin kerran valtakunnansalilla joskus vuosia sitten. Odotin oikein kunnon rakkauspommitusta ja teeskenneltyä kiinnostusta minua kohtaan, mutta vain muutama ihminen tuli tervehtimään, vaikka housuista oli helppo huomata etten ollut Jehovan todistaja (heillä naiset käyttää aina hametta valtakunnansalilla). Mut ohjattiin ystävällisesti hyvälle paikalle istumaan, annettiin käteeni laulukirja ja ehkä vartiotornilehtikin. Sain katsella ja kuunnella kokousta kaikessa rauhassa.
Kokouksessa laulettiin, pidettiin saarna/puhe ja kysyttiin kysymyksiä, joihin joku yleisöstä viitannut sai vastata. Jossain vaiheessa varmaan rukoiltiin ja laulut oli tietysti uskonnollisia, mutta mihinkään ei ollut painetta osallistua. Kun tilaisuus oli ohi ja olin lähdössä pois, yksi nainen tuli kysymään olenko kiinnostunut raamatuntutkiskelusta. Sanoin että tulin katsomaan kokousta pelkästä uteliaisuudesta enkä ole kiinnostunut sen enempää. Nainen otti sen hyvin vastaan ja toivotti mut hymyillen tervetulleeksi uudelleen jos muutan joskus mieleni. Käynnistä jäi ihan hyvä fiilis, vaikka uskon hyvin että kyse on sellaisesta lahkosta johon en halua sekaantua yhtään enempää.
Kerran käynyt. Silloisen miesystävän sisko miehineen kuului heihin ja houkutteli meidät tutustumaan siihen.
Alun perin tiesin että turha yritys mutta mentiin. Jotain laulua siellä oli ja joku puhui jotain jne. Jälkeenpäin oli kahvit.
Paljon hymyileviä naamoja ja yritystä saada liittymään joukkoon, no vesiperän vetivät.
Tulipahan sekin nähtyä.