Kateudesta johtuva pattitilanne

Tärkeä asia, minkä olen oppinut kateudesta, on, että jokainen saa ansionsa mukaan. Emme tiedä kenestäkään riittävästi  ja millaisella hinnalla nykyinen kateutta herättävä hyvä (?) on ansaittu. Tai mitä on tulossa kenenkin elämään tulevaisuudessa.  Voi kysyä itseltään mikä sitten olisi hänelle oikein? Haluanko hänelle jotakin sellaista, jolla idylli särkyy? Onko se minusta oikein hänelle?

Usein kateus helpottaa, kun sen kertoo toiselle suoraan. Teen sen aina ja sitten se tunne laimenee. En tiedä mikä taika rehellisyydessä on, mutta tärkeintä on päästää irti kateudesta. Jää energiaa ihan muuhun ja tärkeämpään.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeä asia, minkä olen oppinut kateudesta, on, että jokainen saa ansionsa mukaan. 

Esim. syöpäsairas saa vain ansionsa mukaan? Kuinka ilkeä ja naiivi oikein olet?

En ihmettele, että kateus herää, monella muullakin voisi herätä tuollaista henkilöä kohtaan. Ulkonäkö, menestys, suosio, huonekalut, rauhalliset lapset. Kateudesta sanotaan, että se kertoo kehittymisen tarpeen suunnan. Eli mitä noista asioista ehkä kaipaat omaan elämääsi? Yleensä ihmissuhteet tuovat eniten onnellisuutta. Enemmän yhteydenpitoa vanhoihin ystäviin tai löytyisikö lähistöltä joku uusi tuttava, josta voisi tulla ajan mittaan ystävä? Joku designhuonekalu halvemmalla,  käytettynä? Ja vilkkaammat lapset, kuten omasi, ovat usein aikuisenakin energisempiä. Suurin osa meistä on tavallisia, jotkut ovat tuollaisia kuin sukulaisesi, kokemusta on. Hänellä on oma elämänsä, sinulla omasi. Vertailu on usein myrkkyä itsetunnolle.

Älä turhaan yritä taistella sitä, äläkä mitään muutakaan tunnetta vastaan. Taistelu vain lisää kärsimystä.

Tunne se tunteesi, hyväksy se ja elä elämääsi.

Sairasta kateutta on vahingoittaa kateutensa kohdetta tai kohteita millä tavalla tahansa, huhupuheilla, ilkeilyillä, levittämällä juoruja, vihapuheella, fyysisillä teoillla, esimerkiksi hajottamalla tai aiheuttamalla haittaa esimerkiksi kalustelle, ammatinharjoittamiselle, koulumenestykselle, työssäpärjäämiselle, simputuksella, vihan lietsonnalla, että se johtaisi fyysisiin yhteenottoihin, jatkuvalla suunsoitolla,  jne. Tapojahan on lukemattomia, millä yleensä kiusataan kateuden kohdetta. Älä koskaan sairastu tähän kateuden tapaan.

Terveempää kateutta on itse yrittää kehittyä, ansaita, oppia ja opetella, että pystyisi jonain päivänä johonkin samantyyppiseen työhön, hankkimaan saman kalusteen tms. kuin toisella, jos todella itse pidät siitä, ei vain siksi, että toisella on sellainen.

Kunhan pidät nämä aina mielessä, selviät tilanteesta terveenä itse, sehän on tärkeintä.

Hanki ihan ikioma elämä, uusia kavereita, toisenlaista tekemistä ja paljon harrastuksia ja vähennä yhteistä aikaa ja turhaa vertailua kateuden kohteesi kanssa, kunnes itsetuntosi on taas kohdallaan ja voit olla ylpeä ja tyytyväinen omaan elämääsi, itseesi ja omiin töihisi.

Väärä asennoituminen haittaa elämääsi sitä enemmän, mitä enemmän olet tekemisissä ja suoritat vertailuja, kuten sanoit, pattitilanne. Mitä ärtyneempi ja kiukkuisempi olet, sitä vähemmän saat ystäviä, menestyt heikommin työssäsi ja opinnoissasi, koska keskityt väärään asiaan eli toisen elämän seuraamiseen. Päästä irti "pakkomielteestäsi". Hänellä on oma elämänsä ja sinulla omasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeä asia, minkä olen oppinut kateudesta, on, että jokainen saa ansionsa mukaan. 

Esim. syöpäsairas saa vain ansionsa mukaan? Kuinka ilkeä ja naiivi oikein olet?

Kiitos samoin, eihän kirjoittaja tuota tarkoittanut.

Sillä lailla!

Ap:llä odotettavissa tuolla menolla kaikin puolin upea elämä. Tai sitten ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeä asia, minkä olen oppinut kateudesta, on, että jokainen saa ansionsa mukaan. 

Esim. syöpäsairas saa vain ansionsa mukaan? Kuinka ilkeä ja naiivi oikein olet?

Kiitos samoin, eihän kirjoittaja tuota tarkoittanut.

Sivusta pakko kysyä, että mitäköhän hän sitten tarkoitti? Jos jokainen saa ansionsa mukaan niin sehän tarkoittaisi että pelkkää hyvää, kuten hienon talon ja lukuisia ystäviä omaava ihminen, on varmaan sitten tehnyt paljon hyvää elämässään jotta on ne ansainnut. Kun taas pahaa elämäänsä saava, kuten vaikka syöpäsairas, on sitten varmastikin ansainnut rangaistuksen jostain tekemästään pahasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeä asia, minkä olen oppinut kateudesta, on, että jokainen saa ansionsa mukaan. 

Esim. syöpäsairas saa vain ansionsa mukaan? Kuinka ilkeä ja naiivi oikein olet?

Kuka on syöpäsairaalle kateellinen, kateudestahan tässä puhutaan?

Voi Hyvä Sylvi. Keskity omaan elämääsi äläkä vertaile muiden elämään. Aina on nurmikko vihreämpää aidan toisella puolella. 

Mulla on vähän vastaava tilanne hyvän ystäväni kanssa. En kuitenkaan ole koskaan tuntenut kateutta häntä kohtaan, vaan iloitsen siitä, miten hyvin hänellä menee. Ei se minulta ole pois, jos joku toinen on elämässään onnistunut paremmin kuin minä. Itsehän olen omat valintani tehnyt ja lapsista ei koskaan voi tietää, millaiset luonteet heillä on. Se on arpapeliä, saako vilkkkaat vai rauhalliset lapset. Uskon myös, että ystäväni on ollut kypsempi ja parempi kasvattaja kuin minä.