Miten selvitä tärkeästä hääpäivästä, kun suhde kriisissä?

Mitä ihmettä. Päivä kuin päivä, ohitat sen kuten muutkin päivät etkä mieti päivää sen enempää.

Ymmärrän. Hemmottele itseäsi? Mene kampaajalle, hierontaan, lakkaa kynnet tms. 

Mitäpä jos juttelisitte sen miehesi kanssa jo ennen hääpäivää, jotta molemmat tietää toisensa ajatukset. Onko tämän hääpäivän tarkoitus jäädä teidän viimeiseksi vai ei. Jos ero on edessä, en näe juhlimista kovin mielekkäänä, ellette sitten ole niin hyvissä väleissä, että vietätte muistojuhlaa esim käymällä teille merkityksillisissä paikoissa esim missä tapasitte, missä ekat treffit, missä häät, ensimmäinen yhteinen koti yms. Muistatte, että teidän suhteessa oli paljon hyvää ja siitä jää molemmille hyviä muistoja, vaikkei se sitten koko elämän ajan kestänytkään.

Jos taas aikomus on jatkaa yhdessä, niin  viettäkää hääpäivää kuten olette suunnitelleet. Teillä voi olla kivaa ja se olisi hyvä alku puhtaalta pöydältä. Tai jos ei ole kivaa, ei haluta ja ärsyttää, niin sitten kannattanee vielä pohtia sitä liiton jatkamista ja harkita pariterapiaa.

Anna puolisolle eropaperit lahjaksi. Kauniisti käärittynä. 

Jos toisen kanssa ei voi edes juhlia niin miksi olla yhdessä? 

Varaa teille hotellihuone ja itsellesi sinne seuralainen. Tilanne vähän tasoittuu.

Jättäisin juhlat väliin. Tee jotain kivaa kavereiden kanssa.

Oletteko siis edelleen yhdessä vai oletko nyt sinkku? Vietättekö päivää yhdessä vai erikseen?

Eroa. Kun on luottamus mennyt ja olo on paha niin miksi kiduttaa itseään enempää?

Aurinko nousee ja laskee,ihan sama mitä sen säteiden alla tapahtuu. Itse hakisin siitä lohtua,vääjäämättömyydestä. M30

Niin, maailma jatkaa radallaan vaikka kaikenlaista tapahtuu. Kaikki hyvin.

En ole koskaan ymmärtänyt hääpäivien tärkeyttä. Olemme puolisoni kanssa unohtaneet monta kertaa hääpäivämme. Minusta on huomattavasti tärkeämpää mitä tapahtuu vuoden jokaisena päivänä, ei se mitä tapahtuu kerran vuodessa.

Häät on tärkeämpi kuin yksi kriisi. Kokoa itsesi ja ajattele asia isossa kuvassa.

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä jos juttelisitte sen miehesi kanssa jo ennen hääpäivää, jotta molemmat tietää toisensa ajatukset. Onko tämän hääpäivän tarkoitus jäädä teidän viimeiseksi vai ei. Jos ero on edessä, en näe juhlimista kovin mielekkäänä, ellette sitten ole niin hyvissä väleissä, että vietätte muistojuhlaa esim käymällä teille merkityksillisissä paikoissa esim missä tapasitte, missä ekat treffit, missä häät, ensimmäinen yhteinen koti yms. Muistatte, että teidän suhteessa oli paljon hyvää ja siitä jää molemmille hyviä muistoja, vaikkei se sitten koko elämän ajan kestänytkään.

Jos taas aikomus on jatkaa yhdessä, niin  viettäkää hääpäivää kuten olette suunnitelleet. Teillä voi olla kivaa ja se olisi hyvä alku puhtaalta pöydältä. Tai jos ei ole kivaa, ei haluta ja ärsyttää, niin sitten kannattanee vielä pohtia sitä liiton jatkamista ja harkita pariterapiaa.

Eihän hääpäivät lakkaa olemasta erossa. Minä juhlistan hääpäiviä tekstarilla ja joskus otetaan skumppaa tahoillamme, vaikka onkin uudet suhteet.

Pettäjä pihalle välittömästi.

Haluatko erota vai olla yhdessä, vaikka suhde tuottaa tuskaa joskus. Selvisikö miksi petti ja voiko luottaa. Vai koetko että et voi enää luottaa. Koetko toisen että voi pelata ja ei välitä. Vai saitko taspainoa.

Onpa sekava aloitus. Puoliso on pettänyt ja särkenyt sydämen ja silti pitää suureellisesti juhlia hääpäivää?

Oletko jotenkin kaavoihin kangistunut, jos kerran tilanne on muuttunut suunnitellusta niin eihän silloin ole pakko juhlia. Ei se avioliitto ole nähtävästi ollut sitova puolisollesikaan. Ei muuta kuin juhlan kunniaksi eropaperit käteen ja nokka kohti uusia unelmia.

Ei ole mitään järkeä olla suhteessa missä ei ole täysin onnellinen, puolet suomalaisista roikkuu loputtomiin suhteessa pelkän suhteessa olon vuoksi olematta onnellinen... se on täysin järjetöntä... elämän tuhlausta...

kippis ja semmosta.

"Avioliitto tulee pyöreitä vuosia, ja oli ajatus jo vuosia sitten että se on hieno virstanpylväs ja sitä juhlittaisiin erityisesti. Mutta nyt viimeisen vuoden aikana olemme joutuneet kriisiin, luottamus mennyt ja sydän särkynyt. Kuinka selviän hääpäivästä hajoamatta täysin? Mieleeni tulee kuitenkin puolisoni valheet ja uskottomuus, kun tämän piti olla onnellinen ja merkityksellinen päivä. Niinkuin silloin kuin naimisiin menimme. Miten selviän tuosta päivästä? Mitä voisin tehdä tuona päivänä ettei olisi ihan sietämätöntä tuskaa?"

Miksi pitäisi juhlia avioliittoa, jossa luottamus on mennyt ja sydän särkynyt? Miksi ylipäätään olette enää yhdessä?

Yleensä siinä vaiheessa, kun mukaan tulee kolmansia osapuolia (ei siis pelkästään yksi syrjähyppy, vaan ihan selvä ja jatkuva sivusuhde), on aika ymmärtää jatkaa matkaa eri suuntiin. Suhde on kuollut, ei siinä kannata riippua kynsin hampain.

Kerran menetettyä luottamusta ei valitettavasti saa takaisin. Tulisit aina olemaan epäluuloinen ja vahtimaan. Sängyssä teillä kummittelisi aina kolmas, näkymätön osapuoli. Miettisit aina, millainen se toinen, kolmas tai neljäs nainen oli, ja mitä hän teki puolisosi kanssa. Tekisit joka kerta pahaa itsellesi suostuessasi seksiin kumppanin kanssa, joka on pettänyt sinua ja toiminut selkäsi takana.

Tee palvelus itsellesi ja ryhdistäydy, kerää ylpeytesi rippeet kasaan ja tee oma ratkaisusi. Päästä suosiolla irti. Ei avioliitto ole mikään pyhä lehmä jota tulee sellaisenaan palvoa, jos sen kumpikin osapuoli voi huonosti. Avioliiton "pelastaminen" kummankin hyvinvoinnin kustannuksella ei ole vähimmässäkään määrin järkevää. Leikkaus onnistui, mutta potilas kuoli? Eihän siinä ole mitään järkeä.

Tuo kriisi on merkki siitä, että jonkin aikansa eläneen on nyt aika muuttua. Onnea matkaan.