Harmittaa lapsettomuus

Adoptoi.

Oletko yrittänyt kaikki tarjolla olevat hoidot?

Myös alkionsiirron luovutetuilla soluilla?

Itseäkin ajoittain harmittaa, lähinnä se ulkopuolisuuden tunne. Lisäksi vaikkapa harrastuskavereiden kanssa ei välttämättä edes tule puheeksi se, ettei mulla ole lapsia. Siis muut saattavat puhua todella paljon lapsistaan, eikä ole mitään kauhean luontevaa tapaa sanoa että "Niin, seison tässä tuppisuuna koska itselläni ei ole lapsia. Olen kyllä ihan puhekykyinen silloin kun puheenaihe natsaa." Tai voisihan tuon varmaan sanoa mutta kun ei se tosiaan kauhean kiva tosiasia itselleni ole, niin ei sitä myöskään ole juhlavaa kuuluttaa kaikille. 

Kissan ja miehen kanssa vaikka reissua järjestellessä joskus koen olevani ihan elementissäni ja tekisi mieli testata, onnistuisinko järjestämään myös vaikka kolmen lapsen aiheuttamat metatyöt tässä samalla. Sellaisella kehtaisi jo kavereillekin leijua. Jos yrittäisi jotain että "hirveästi piti kissalle muistaa ottaa tavaraa mukaan mökkireissulle, hiekkalaatikkokin oli vähällä unohtua" -tyyppistä selittää niin eihän siihen mitään muuta mahdollista vastausta olisi että no kokeilepa tehdä lapsi ja tule sitten puhumaan että on hirveästi järjesteltävää.

Puolassa ei ole hoitojen suhteen yläikärajaa. https://www.whatclinic.com/fertility/poland/gdansk/fet-frozen-embryo-tr…