Lue keskustelun säännöt.
Muita, jotka kaipaavat ihmiskontakteja, mutta eivät osaa/uskalla osallistua?
25.06.2024 |
Muita, jotka kaipaavat ihmiskontakteja, mutta eivät osaa/uskalla osallistua? Esim. töissä miettii, että olisipa kiva kommentoida sitä ja tätä tai kertoa tai kysyä kuulumisia. Mutta oma suu vain pysyy kiinni beetasalpaajistakin huolimatta. On tavallaan yksinäinen joiltain osin, mutta ei pysty tekemään muutosta, vaikka tilaisuuksia olisi.
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Näin lehdestä jutun mielenkiintoisesta yhdistyksestä. Otin selvää, missä he kokoontuvat. Menin rohkeasti sinne sinä iltana. Kukaan ei tervehtinyt minua. Kukaan ei edes katsonut minua. Kaikki puhuivat hyvin itsevarmaan, osa jopa suorastaan hyökkäävään sävyyn. Kun kokous loppui, nousin ja lähdin kotiin.
Vai että "mukaan vaan!", ja pyh.
Pitäisi itse tervehtiä ja alkaa jutella. Mutta kun ei pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä pystyn paapattamaan small talkia sujuvasti, mutta siinä vaiheessa iskee pelko, kun jotkut haluaisivat tutustua paremmin ja alkaa nähdä useammin. Kestän ihmisiä vain sopivan välimatkan päästä. Toisaalta kaipaan läheisiä ihmissuhteita, toisaalta ne ahdistavat niin paljon, etten vain kykene. Olen tämän hyväksynyt.
Osa pelkää että pettyy ihmisiin. Tai tulee arvostelluksi. Varsinkin jos on köyhä, ei varaa korjata hampaita tai vaatteita juuri. Ihmisistä ryhmissä paljastuu aina jotain erikoista vähän ajan kuluttua. Kaikki ovat erilaisia ja eri asioista kiinnostuneita. Samasta asiasta kiinnostuneissakin on erilaisia, ettei mikään kohtaa joskus? Jos joku on juuri sopivan oloinen, se muuttuu kohta tai kulissi tipahti.
Näin lehdestä jutun mielenkiintoisesta yhdistyksestä. Otin selvää, missä he kokoontuvat. Menin rohkeasti sinne sinä iltana. Kukaan ei tervehtinyt minua. Kukaan ei edes katsonut minua. Kaikki puhuivat hyvin itsevarmaan, osa jopa suorastaan hyökkäävään sävyyn. Kun kokous loppui, nousin ja lähdin kotiin.
Vai että "mukaan vaan!", ja pyh.