Mun elämä on ihan p*******ä :(

Voit repäistä ja ottaa narut omiin käsiin järjestääksesi asiat kuntoon siten että elämä palaa taas raiteilleen ja turha kinaaminen jätetään pois.

Jos jollain on siihen hyviä ideoita niin antaa tulla vaan.



ap

tai sanot vaan suoraan miehelles mitä mieltä olet tilanteesta. Tiedän, mies ei tahdo kestää sitä, kun äiti toteaa olevansa todella väsynyt arjen pyörittämiseen.

Mutta se, että lapsi ja isä kinaa koko ajan, niin kielii jo isän kypsymättömyydestä kasvattajana.

ja vaikka mitä. Mihinkään "kallonkutistajalle", niin kun mieheni asian ilmaisee, hän ei mene. Missään ei ole mitään vikaa, hänen mielestä. Ja mitä helvettiä se auttaisi, että menisin sinne yksin? Ei mitään... yksin en voi mitään muuttaa.



Ei kait tässä muua auta kun ottaa se mukula mukaan ja muuttaa pois. Vaikka sekin ärsyttää. En vaan näe enää edes valonpilkahdusta tunnelin päässää. Tuntuut vaan, että tää tunneli vie vaan syvemmälle vaam alle :(



ap

kyllä oikeastaan sekin voi auttaa että käyt yksin keskustelemassa.

Saat jollekkin puhuttua omia tuntemuksiasi ja pystyt ehkäpä saamaan erillaista perspektiiviä tilanteeseen. Suosittelen. Ennen kuin lähdet hötkyilemään pojan kanssa mihinkään... Ettet olisi uupunut? ehkä siihen apua ensin?

Millaisista asioista ne kinaa?

En ole uupunut vaan suorastaan vittuuntunut. Haluaisin kaiken olevan hyvin mutta en voi toisia ihmisä muuttaa.

Luulenpa ettei ne siellä perhenuvolassakaan osaa auttaa. Miksi minun pitäisi aina vaan nähdä asiat toiselta kantilta ja ymmärtää. Olen nyt viimeiset 5 vuotta yrittänyt ymmärtää, nyt taitaa ymmärräys loppua. Jos ei aikuinen ihminen tajua tehdä asioiden eteen mitään niin jääköön rypemään omaan paskaansa.



Mistä ne kinastelee.... no, kaikesta. Mies lähinnä käyttäytyy kuin kakara kun poika pistää kapuloita rattaisiin. Mies heittäytyy marttyyriksi ym kaikkee kivaa...

Ja minä saa sitten "keräillä sirpaleet" kun ne molemmat kiukuttelee mulle...

jättää tekemättä.. kertoisit kunnolla niin vois joku auttaakin. Tai ainakin tilannetta vois ymmärtää paremmin. asiat voi muuttua. Se tarvitsee vain päätöksiä ja niistä kiinni pitämistä.

Jos ei mies muutu, niin ei muutu! Ja nuo on ihan tyhjää selitystä, että naisen pitää hakea keskusteluapua ja se auttaa kauheasti. Miksi vatussa naisen pitää olla aina se, joka käy jossain vähän puhelemassa ja sitten kaikki onkin perheessä hyvin. Onko tarkoitus se, että nainen käännytetään noissa keskusteluissa kuvittelemaan, miten asioiden pitää olla ja naisen tehtävä on alistua...

Mies ja poika olivat menossa ulos. Poika kun sai vaatteita päälle niin hän sanoin menevänsä hakemaan X:n ulos. Mies iihen sitten, että heidänhän piti mennä ulos. En oikein saanut selvää mitä/minne olivat menossa mutta miehellä selvästi oli joki suunnitelma. Poika sanoi että menee X.n kanssa ulos ettei halua isänsä kanssa lähteä. Mies suivaantui siitä ja sanoin, että täällä on muillakin suunitelmia ja aina ei voida tehdä niin kuin poika haluaa. Jatkoi sitten, että 'seuraavan kerran jos haluut karkkia niin osta omilla rahoillasi, jos sulla niitä on' ja 'et sitten pelkaa pleikalla tai wiillä koska ne on mun, osta omat omilla rahoillasi'. Mies häipyi ovesta ulos ja poika sitten kiukuttelemaan mulle, että missä hanskat ja pipo ym... Poika yritti pyytää anteeksi isältään mutta ei auttanut, ei.

Miestä pitää myös ymmärtää koska hänellä on nyt viimeiset 5 vuotta työtilanne ollut aika epävarma (YT:t, lomautuksia, vähän töitä). Ymmärrän, että rassaa mutta ei se auta että kotona kiukuttelee, tekis asian eteen jotain. Ettis muuta duunia... mutta raukka niin pässi, etti muuta saa kun ei ole koulutusta. Olen ehdottanut oppisopimusta, ei käy kun menettää rahaa. No,kaksi vuotta seisoo vaikka päällään ja pärjää pienemmilläkin tuloilla. Minulla vakipaikka.



Kaikkea tällaista saatanan kiukuttelua ihan turhasta. Siis voisi itse muuttaa asioita, mutta ei kun kiukutellaan vaan. Suunnittelee kaikenlaista mutta kaikki jää kesken kun 'ei huvita'.



Tässä nyt vaan muutamia asioita kun joku pyysi konkreettisia esimerkkejä.



ap

sullahan on vakityö ja siten mahdollisuus muuttaa elämääsi. Mä oon neljän lapsen työtön yh joten mitään mahdollisuuksia ei ole, olen hakenut oppisopimusta tai koulutuspaikkaa

paljon auta jos kotiolot hanurista.

Mun elämä pähkinänkuoressa:

Tappelua aamulla - töihin - kotiin - tappleua ja kiukuttelun kuuntelemista - nukkumaan. Näin se on jatkunut jo 5 vuotta enemmän tai vähemmän.



ap