On erinomaista jos se on todellakin niin että mies kosii koska on rakastunut. Toista ihmistä ei voi omistaa mutta avioliittoon meneminen on

Kyllä avioliiton solmimisella on yhä suuri merkitys joillekin vaikka nykyaika olisikin sitten sitä että nekin liitot päättyvät eroon.

On erinomaista jos se on todellakin niin että mies kosii koska on rakastunut. Toista ihmistä ei voi omistaa mutta avioliittoon meneminen on jotakin mikä mahdollisesti liittyy tähän. Siihen kuuluu myös että antaa kehonsa partnerilleen ja tämä on molemminpuolista. 

On luultavasti aika eri juttu solmia näitä liittoja nuorena kun sitten kun elämä on jo kolhinut. Ja jos ero tulee niin ainakin ortodoksinen kirkko taitaa ajatella että yhden kerran voi erehtyä... useammat erehtymiset taitavatkin sitten olla jo jotain vähän muuta. 

Jospa voisimme ainakin periaatteessa kunnioittaa vielä sitä että mies kosii toivottavasti koska on rakastunut eikä esim jostain velvollisuudentunteesta kun joku lapsi on jo tulossa ja pantu alulle. Jos miesten on niin vaikea sanoa, että ovat rakastuneita niin tämä kosiminenhan on sitetn hieno juttu. Sitten ei oikeastaan pitäisi unohtaa kihlojakaan... lupaus mennä avioliittoon... jos lapsi on pantu alulle kihlausaikana niin se on avioliittoon syntynyt. Kihlojen peruminen = on tajunnut tehneensä virhearvioinnin, virhe jo tiedossa, ei kannata mennä avioliittoon saakka...

Joillekin se vaan on niin että jos se oikea on 'edessä' niin heti haluaa sitoutua kaikesta sydämestään. Toisille tämä pariutuminen on sitten jotain muuta. Ihmiskunnalla on ollut nämä käytänteet niin kauan että vähän arveluttaa että mikä kaikessa 'uudessa' ja modernissa on todellakin niin hyvää että kaikki vanha suoraan vaan romukoppaan eikä sillä ole mitään virkaa ja ihmiskunnan keksinnöt olleet vaan täyttä hömppää ja ties mitä skiitiä...

Kosimiset ja kihlat kunniaan! Niiden tarkoituksena on luoda vahva perhe. Jos nykyaika haluaa romuttaa perheen ja kaiken mikä siihen liittyy niin sekin on jo nähty. Mitään ei ole tarjota tilalle kuin yksinäisyyttä ja syrjäytyneitä ihmisiä ja lapsia, yhden lapsen perheitä ilman sisaruksia ja serkkuja... Ja kun vaikeat ajat alkavat niin ei taaskaan ole muuta turvaa kuin se minkä yksikkö perhe ja siihen liittyvä mahdollinen suku ja lähiyhteisö tarjoavat. Ihminen on luotu mieheksi ja naiseksi ja heistä tulee yhtä. Ja kun heistä tulee yhtä niin se on miehen DNA 1/2 + naisen DNA 1/2 = yksi = yksi lapsi... jos ei nyt satu jakautumaan siten että tulee yksimunaiset kaksoset. Kruunatkoot kosiminen ja avioliitto tämän. Eläinkunnassakin periaatteessa puhutaan 'kosiskelusta'!