Miesten tuntema rattiraivo

Sanon miehet, vaikka kai näitä on sukupuolesta riippumatta. Oma kokemus vain on, että usein nämä liikenteen kruunupäät on miehiä. Taas kävi näin. Päädyin marketeille juhannusruuhkaan ruokaostoksille. Sain hankittua tarvitsemani ja kannoin ostokseni autoon. Olin hyvällä tuulella lähtiessäni ajamaan parkkipaikalta pois. Ajoin hitaasti, koska parkkis oli tupaten täynnä ja pelkäsin jonkun hyppäävän jostakin nurkasta tai jonkun tenavan singahtavat autojen välistä yllättäen eteeni. Ilmeisesti ajoin liian hitaasti, koska vastaan tuli auto, joka yritti kaartaa minun puolelleni ruutuun mutta ei jaksanut odottaa sitä 5 sekuntia, joka minulta meni päästä pois edestä. Mieskuski pui nyrkkiä, näytti kädellä että tule tule jo ja jupisi niin että suu kävi. En tietenkään kuullut mitä hän sanoi, mutta vihaisena katsoi ja liikutti suutaan suuttuneen näköisenä. Päätäkin puisteli nyrkin lisäksi. Hyvä mieleni oli poissa.

Miltä se tuntuu, kun viha nousee siitä, ettei joku olekaan riittävän ketterä? Miltä tuntuu elää itsensä kanssa, jos muiden ihmisten ehkä kömpelö mutta ainakin turvallinen ajotyyli herättää noin suuren raivon tunteen?