Mitä ajattelet perheestä, jossa syödään suklaamuroja?

ja entä sitten?

ajatellut mitään, mutta kun tulit kysyneeksi ja oikein rupesin ajattelemaan, niin tässä tulos: perhe, jossa ei turhia nipoteta.

Itse en osta meille sokeroituja tai suklaisia muroja, jugurtteja, vanukkaita tms. Karkkipäivä on lauantaisin, sillonkin suosin mahd.lisäaineettomia tai luomuja herkkuja (esim kuivattuja hedelmiä luomuna).



Ei meidän lapset silti ole nokka pitkällä muiden herkkujen perään. Jos saavat jossain kyläpaikassa tai mummolassa limsaa, sokeroitua jugurttia tai viiliä niin jättävät kesken, eli ei uppoa hirmuisen makea kovin paljon. Sanonkin aina että "älä anna kun ihan vähän" jos emäntä on tarjoamassa herkkuja, kun ikävä jättää lautaselle ja mun mielestä lasta ei voi pakottaa syömään makeaa.



Esikoinen luuli kerran suklaamuroja koiran ruuaksi kun oltiin tuttavaperheen kesämökillä ja tuttavien lapset söivät aamulla suklaamuroja. :D



Mielestäni kukin perhe kuitenkin tavallaan.

Itse en osta meille sokeroituja tai suklaisia muroja, jugurtteja, vanukkaita tms. Karkkipäivä on lauantaisin, sillonkin suosin mahd.lisäaineettomia tai luomuja herkkuja (esim kuivattuja hedelmiä luomuna).

Ei meidän lapset silti ole nokka pitkällä muiden herkkujen perään. Jos saavat jossain kyläpaikassa tai mummolassa limsaa, sokeroitua jugurttia tai viiliä niin jättävät kesken, eli ei uppoa hirmuisen makea kovin paljon. Sanonkin aina että "älä anna kun ihan vähän" jos emäntä on tarjoamassa herkkuja, kun ikävä jättää lautaselle ja mun mielestä lasta ei voi pakottaa syömään makeaa.

Esikoinen luuli kerran suklaamuroja koiran ruuaksi kun oltiin tuttavaperheen kesämökillä ja tuttavien lapset söivät aamulla suklaamuroja. :D

Mielestäni kukin perhe kuitenkin tavallaan.

Kukin perhe tavallaan, mutta meillä vähän paremmin kuin muilla...

meidän lapset syö arkiaamuisin kulhollisen muroja.

Ovat fiksuja, alipainoisia ja koulussa pärjääviä muksuja.

Kyllä ruuassa saa olla makua, sokeriakin. Mitä väliä sillä on? Voiko olla tylsempää kuin syödä jotain Bulgarian jugurttia "pakastemarjoilla"? Hoh. Onneksi omassa tuttavapiirissa ei ole yhtään lihavaa lasta tai edes nuorta aikuista noissa perheissä ja silti kaikissa syödään ihan reilusti Valion banaanijugurttia, vanukkaitakin välillä ja muroihin saa laittaa sokrua tai hilloa. Kohtuu kaikessa.

Meilläkin lapset syövät suklaamuroja. Välillä enemmän ja välilllä vähemmän.



Tiedän myös näitä lapsia, jotka eivät kotona saa mitään herkkuja ja vieraissa sitten syövät itsensä huonovointisuuteen asti täyteen.



Kohtuus kaikessa :)

syödään vain vaihtelun vuoksi, niin mikäs siinä, mutta joka-aamuiseksi aamupalaksi en suosittelis...

Jos vaikka siskoni syöttäis lapsillee ammulla vaan sokerimuroja, niin varmasti kommentoisin.

Parempi ettei opeta lapselle tuollaisia aamupaloja ollenkaan, paitsi harviaisherkkuna.

tämähän olikin hyvä ketju. Täytyy nimittäin tunnustaa, että itse arvelisin kyllä vähän katsovani hetken normaalia pidempään, että minkäslaisia nuo muut ostokset ovat...



Luettuani tämä ketjun tajusin, että taidan olla vähän tiukkis. Omassa lapsuudessani en ikinä saanut karkkia, ja kaivelin kaapeista (sokeritonta) kaakaojauhoa ja sekoitin sitä sokerin ja maidon kanssa tahnaksi, jota saatoin syödä kuppikaupalla. Silloin aina vannoin, että minusta ei tulisi samanlaista tiukkista - enkä olekaan, kyllä meillä saa välillä herkkujakin. Mutta tosiaan, nuo suklaamurot tuntuisi silti jotenkin ihan syntisiltä :)

Pitää pitää mielessä, ettei vahingossa ajaudu toistamaan omien vanhempiensa pikkuvirheitä!

hampaat pestään ENNEN aamupalan syömistä!!!

Varmaankin sitä, että heillä on joku, jolle maistuvat suklaamurot. Tai sitten en todennäköisesti edes kiinnittäisi asiaan mitään huomiota.



Enpä olisi ihan heti uskonut, että tästäkin asiasta saa jotain elämää suurempia ajatuksia. Mutta tämä palsta nyt onkin aika uskomaton.

.... meillä harvoin suklaamuroja, kun ei oo tullu vaan ostettua. En kyllä sen kummempia ajattele, jotka niitä ostaa :)

Itse en osta meille sokeroituja tai suklaisia muroja, jugurtteja, vanukkaita tms. Karkkipäivä on lauantaisin, sillonkin suosin mahd.lisäaineettomia tai luomuja herkkuja (esim kuivattuja hedelmiä luomuna).

Ei meidän lapset silti ole nokka pitkällä muiden herkkujen perään. Jos saavat jossain kyläpaikassa tai mummolassa limsaa, sokeroitua jugurttia tai viiliä niin jättävät kesken, eli ei uppoa hirmuisen makea kovin paljon. Sanonkin aina että "älä anna kun ihan vähän" jos emäntä on tarjoamassa herkkuja, kun ikävä jättää lautaselle ja mun mielestä lasta ei voi pakottaa syömään makeaa.

Esikoinen luuli kerran suklaamuroja koiran ruuaksi kun oltiin tuttavaperheen kesämökillä ja tuttavien lapset söivät aamulla suklaamuroja. :D

Mielestäni kukin perhe kuitenkin tavallaan.

Kukin perhe tavallaan, mutta meillä vähän paremmin kuin muilla...

Meillä on syymme miksi syödään näin. Kun oli vain esikoinen söimme myös sokeroituja jugurtteja sun muuta. Nuoremman lapsen allergian etsimisen takia olen joutunut karsimaan ruokavaliosta pois turhia lisäaineita. Loppupelissä olen huomannut että koko perhe voi paremmin luomummalla ruualla joten sillä tiellä olemme nyt. Lapsia on nyt kolme ja kun kaksi viimeistä ovat pienestä asti syöneet vähemmän sokeria niin ei se mikään uhraus ole.

Joten edelleen jokainen perhe tavallaan.

viimeksi joskus ennen joulua.



Mitä ihmiset mahtoikaan ajatella?



Uutta pakettia ei ole kiire ostaa, mutta osta kyllä niitä välillä.

Itse en osta meille sokeroituja tai suklaisia muroja, jugurtteja, vanukkaita tms. Karkkipäivä on lauantaisin, sillonkin suosin mahd.lisäaineettomia tai luomuja herkkuja (esim kuivattuja hedelmiä luomuna).

Ei meidän lapset silti ole nokka pitkällä muiden herkkujen perään. Jos saavat jossain kyläpaikassa tai mummolassa limsaa, sokeroitua jugurttia tai viiliä niin jättävät kesken, eli ei uppoa hirmuisen makea kovin paljon. Sanonkin aina että "älä anna kun ihan vähän" jos emäntä on tarjoamassa herkkuja, kun ikävä jättää lautaselle ja mun mielestä lasta ei voi pakottaa syömään makeaa.

Esikoinen luuli kerran suklaamuroja koiran ruuaksi kun oltiin tuttavaperheen kesämökillä ja tuttavien lapset söivät aamulla suklaamuroja. :D

Mielestäni kukin perhe kuitenkin tavallaan.

ja joka ainut kerta ilmoittaa että "älä sitten laita paljon". Ne lopettaa varmaan sen syömisen ihan vaan siksi kun huomaavat ilmeestäsi, että nyt on mennyt ihan liikaa, kohta äiti saa slaagin.

Lapset syövät viikonloppuisin suklaamuroja. Se on ihana tapa erottaa vapaapäivät arjesta. Sen jälkeen pestään - kuten joka aamu - hampaat huolellisesti. Kenelläkään ei ole reikiä hampaissa eikä kukaan ole lihava. :)

altistaa erinäisille sairauksille kuten sydän- ja verisuonitaudeille, syövälle.

Itse olen muuten sitä mieltä että mikäpä sen parempaa kuin bulgarian jugurtti pakastemarjoilla.

En minäkään lihomista ajattele ollenkaan kun rajoitan lapsiltani tuota sokeria.

Kyllä ruuassa saa olla makua, sokeriakin. Mitä väliä sillä on? Voiko olla tylsempää kuin syödä jotain Bulgarian jugurttia "pakastemarjoilla"? Hoh. Onneksi omassa tuttavapiirissa ei ole yhtään lihavaa lasta tai edes nuorta aikuista noissa perheissä ja silti kaikissa syödään ihan reilusti Valion banaanijugurttia, vanukkaitakin välillä ja muroihin saa laittaa sokrua tai hilloa. Kohtuu kaikessa.

Enpä juuri mitään. Meillä syödään niitä välillä aamu- tai iltapalaksi.

Sen sijaan viikonloppuhemmottelua meillä on esimerkiksi punaiseen maitoon keitetty mannapuuro...ja tummista mannasuurimoista tietysti. Se on lastenkin mielestä paljon parempaa kuin mitkään murot! Uuniohrapuuro on myös suosikki, mutta äiti ei kovin usein jaksa nousta kukonlaulun aikaan laittamaan sitä uuniin.



Puuron sekaan saa meillä laittaa hilloa, voita tai vaikka kiisseliä. Ei nipoteta siitäkään.



Ai niin, ollaan kaikki hoikkia.

Tämän kirjoittajan lapsilla on ilmeisesti sellainen geeniperimä etteivät erityisen makeanpersoja ole.

Minulla on toisenlainen geeniperimä ja vaikka lapsena en kotona saanut makeita herkkuja oikeastaan koskaan, sitä paremmalta maistuivat kun niitä joskus jossain sai. Ja varmasti söin joka rippeen mikä annettiin.

Itse en osta meille sokeroituja tai suklaisia muroja, jugurtteja, vanukkaita tms. Karkkipäivä on lauantaisin, sillonkin suosin mahd.lisäaineettomia tai luomuja herkkuja (esim kuivattuja hedelmiä luomuna). Ei meidän lapset silti ole nokka pitkällä muiden herkkujen perään. Jos saavat jossain kyläpaikassa tai mummolassa limsaa, sokeroitua jugurttia tai viiliä niin jättävät kesken, eli ei uppoa hirmuisen makea kovin paljon. Sanonkin aina että "älä anna kun ihan vähän" jos emäntä on tarjoamassa herkkuja, kun ikävä jättää lautaselle ja mun mielestä lasta ei voi pakottaa syömään makeaa. Esikoinen luuli kerran suklaamuroja koiran ruuaksi kun oltiin tuttavaperheen kesämökillä ja tuttavien lapset söivät aamulla suklaamuroja. :D Mielestäni kukin perhe kuitenkin tavallaan.

ja joka ainut kerta ilmoittaa että "älä sitten laita paljon". Ne lopettaa varmaan sen syömisen ihan vaan siksi kun huomaavat ilmeestäsi, että nyt on mennyt ihan liikaa, kohta äiti saa slaagin.