uskotteko parisuhteeseen?

Entä monikulttuurinenparisuhde?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010488178.html

Eli parisuhde ei sovi aloittajalle. Mnulle ja suurimmalle osalle kavereistani on sopinut oikein hyvin jo vuosikymmenet.

En. En edes tiedä onko tuollaista oikeasti ollut koskaan vuosisatojen saatossa. Heteroparisuhde on sosiaalinen konstruktio jota toteutetaan yhteiskuntaan sosiaalistamisen kautta. Tämä ei poissulje sitä, etteikö jotkut yksilöt pysyisi uskollisina toisilleen koska ovat yhteensopivia ja viihtyvät toistensa seurassa.

Muutoin parisuhde on usein sosiaalinen ja taloudellinen turva ja täten varsin fiksu elinmuoto. 

Jos ihmisillä on kemiaa, seksuaalista vetovoimaa tai jopa rakkautta, ei ole mikään pakko olla parisuhteessa tai missään suhteessa. Onko parisuhde mitenkään välttämätön, jos ei ole lapsia. 

Mä kyllä uskon parisuhteeseen. Jos sulla on ollut joku mies joka siittää ympäriinsä naisia niin yllätys, ei kaikilla ole tommosta ukkoa.

Jos nyt yrittäisit päästä katkeruudesta irti etkä vääntää kaikkia miehiä johonkin kuvittelemaasi mustavalkoiseen kuplaan, olisi sunkin elämä helpompaa.

Jos on aina kivaa yhdessä niin miksei?

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä uskon parisuhteeseen. Jos sulla on ollut joku mies joka siittää ympäriinsä naisia niin yllätys, ei kaikilla ole tommosta ukkoa.

Jos nyt yrittäisit päästä katkeruudesta irti etkä vääntää kaikkia miehiä johonkin kuvittelemaasi mustavalkoiseen kuplaan, olisi sunkin elämä helpompaa.

Tuollaisten tietynlaisten ukkojen kanssa suhteet on maailman vaikeimpia. Suurin osa miehistä ei ole sellaisia. Pidän tuollaiset tietynlaiset miehet vaan kavereina. 

Vierailija kirjoitti:

Jos on aina kivaa yhdessä niin miksei?

Mulla on aina kivaa yhden miehen kanssa. Se on ollut ihan hirveä ongelma jo monta vuotta. Ei saa miehiä, jos on miespuolisen kaverin seurassa esimerkiksi ja toisaalta ongelma tulee siitä juuri, jos niin hauskaa yhdessä tai riitelee kuin vanha pariskunta. Muut ei käsitä, ettei ole pariskunta. 

Vierailija kirjoitti:

Jos ihmisillä on kemiaa, seksuaalista vetovoimaa tai jopa rakkautta, ei ole mikään pakko olla parisuhteessa tai missään suhteessa. Onko parisuhde mitenkään välttämätön, jos ei ole lapsia. 

Jos on yhteisiä lapsia, onko parisuhde muutenkaan nykyaikana välttämätön?

Se, että lapsella on kaksi tasapainoista, vastuullista, läsnäolevaa ja rakastavaa vanhempaa, ei vaadi vanhempien välistä parisuhdetta. Paremmat valmiudet tällainen lapsi saa kuin sellainen, jolta jokin aiemmin mainituista ominaisuuksista puuttuu, vaikka vanhemmat eivät ole parisuhteessa keskenään. 

Ihmiset elää nykyisin niin kauan, että meillä voi olla elämämme aikana useita pitkiä ja tyydyttäviä parisuhteita. Ihan tavallista on, että henkilöllä on se nuoruuden vuosia kestänyt rakkaus, aikuisiän parisuhde mahdollisesti lapsiperhe, mutta myös aikuisiän ns. toinen kierros esim. eron tai leskeytymisen jälkeen. Aina ei asuta edes yhdessä.

Itse en usko siihen ns. oikeaan. Se on sinällään itselleni lohdullista, koska mikä todennäköisyys olisi maailman väestölukuun suhteutettuna, että " se oikea" löytyy siitä naapurin huumori Jussista, joka iskee rappukäytävässä sulle silmää vuosien aikana ja viimein uskaltaa talkoissa kysyä kahville.

Kun Jussin kanssa syystä tai toisesta suhde päättyy, varmasti sitä aikansa näppejään nuolee, mutta annan silti mahdollisuuden uudelle rakkaudelle. Ainakin Jussi on ihan hyvä mies ja jokainen yhteinen vuosi hänen kanssaan on jättänyt itselleni hyviä muistoja elämästäni.

En ole romantikko, enkä realistikaan, ehkä loogikko, hyvin ehkä ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ihmisillä on kemiaa, seksuaalista vetovoimaa tai jopa rakkautta, ei ole mikään pakko olla parisuhteessa tai missään suhteessa. Onko parisuhde mitenkään välttämätön, jos ei ole lapsia. 

Jos on yhteisiä lapsia, onko parisuhde muutenkaan nykyaikana välttämätön?

Se, että lapsella on kaksi tasapainoista, vastuullista, läsnäolevaa ja rakastavaa vanhempaa, ei vaadi vanhempien välistä parisuhdetta. Paremmat valmiudet tällainen lapsi saa kuin sellainen, jolta jokin aiemmin mainituista ominaisuuksista puuttuu, vaikka vanhemmat eivät ole parisuhteessa keskenään. 

Ihmiset elää nykyisin niin kauan, että meillä voi olla elämämme aikana useita pitkiä ja tyydyttäviä parisuhteita. Ihan tavallista on, että henkilöllä on se nuoruuden vuosia kestänyt rakkaus, aikuisiän parisuhde mahdollisesti lapsiperhe, mutta myös aikuisiän ns. toinen kierros esim. ero

Tuohan on moniavioisuutta. Jotenkin surullista, että tällaista standardia, että kunhan nyt yksi vitsi naurattaa ja pippeli menee pimppiin ilman väkivaltaa, ja kun ei yhtä hyvää niin viisi kehnohkoa suhdetta, kannustetaan. suorastaan säälittävää

Uskon, mutta molempien pitää sitoutua siihen  lujasti.

Uskon edelleen parisuhteeseen vaikka minut jätettiin yhteisen 30 vuoden jälkeen toisen naisen takia (salailua, valehtelua yms).

Onneksi tämän ikäisenä ei tarvitse ajatella, että parisuhde vaatisi naimisiin menoa tai edes yhteen muuttamista. Ei ole enään lapsentekohaaveita. Parisuhde perustuu vapaaehtoisuuteen, toisesta välittämiseen yms. Parisuhde on aivan ihana lisä elämään ja tuo valoa/iloa arkeen. Jos näin ei ole niin kannattaa miettiä onko parisuhteessa kaikki hyvin.