Kilinkellot,että ihminen voi olla tyhmä eli minä!

Kokemuksesta tiedän , että saattaa olla ns.vaikeaa.Tsemppiä:)

Käy synttäreillä ja tuo jopa itse sen lahjan.



Kuule, joillakin on omassa elämässään ihan tarpeeksi töitä/vaikeuksia/haasteita/huollettavia, ettei ehdi kovinkaan paljon muuta. Rukoillahan hän voi kummilapsensa puolesta vaikka automatkoilla ym.



Jos lapsella on muita kummeja, jotka pitävät yhteyttä vielä muuten, niin eikö kaikki ole hyvin? Ei kaikkien tarvitse olla samanlaisia.

kärsimme lapsettomuudesta (ystävät) ja sitten minä lapsen sain. Tästä asiasta on kaverin kanssa puhuttu, mutta jotenkin tuntuu että asia nyt viläkin vaan mättää.



Ollaan siis käyty lapsen saannin jälkeen yhdessä viettämässä iltaa jne. mutta jotenkin asia kuitenkin vaivaa ystävääni.

ystävää kaikissa ongelmissa, mutta kait kuitenkin tässä tein virheen:(

niin pitäisiihän sinun tietää, miten näitä asioita ei voi ennustaa ja että aina silloin tällöin tuleekin takapakkia, vaikka luuleekin jo käsitelleensä asiat.



Esim. minä, kahden lapsen äiti, saatan vieläkin alkaa itkeä omaa lapsettomuuttani, kun kuulen, että tuttavapiiriin tulee vauva "helposti". Ei sillä ole tekemistä enää minkään kateuden kanssa vaan sen, että tästä on muodostunut itselleni trauma, jota ei sittenkään vielä ole saatu käsiteltyä.



Ihan tosi ystävänä arvostat, että tämä lapseton kummi jaksaa huolehtia lahjoista ja toivot, että jonakin päivänä hän jaksaa enemmän. Sitä ennen tajuat varmaan, että hän se tässä tarvitsee tukea, et sinä eikä varsinkaan lapsesi, jolla on monta muutakin kummia, jotka pitävät paremmin yhteyttä. MItä vikaa sitä paitsi on siinä, että käy synttäreillä ja jouluisin? Voithan yrittää kutsua useamminkin, mutta kun tiedät hänen ongelmansa, voisit mieluummin ymmärtää ja tukea kuin vaatia.

niin pitäisiihän sinun tietää, miten näitä asioita ei voi ennustaa ja että aina silloin tällöin tuleekin takapakkia, vaikka luuleekin jo käsitelleensä asiat. Esim. minä, kahden lapsen äiti, saatan vieläkin alkaa itkeä omaa lapsettomuuttani, kun kuulen, että tuttavapiiriin tulee vauva "helposti". Ei sillä ole tekemistä enää minkään kateuden kanssa vaan sen, että tästä on muodostunut itselleni trauma, jota ei sittenkään vielä ole saatu käsiteltyä. Ihan tosi ystävänä arvostat, että tämä lapseton kummi jaksaa huolehtia lahjoista ja toivot, että jonakin päivänä hän jaksaa enemmän. Sitä ennen tajuat varmaan, että hän se tässä tarvitsee tukea, et sinä eikä varsinkaan lapsesi, jolla on monta muutakin kummia, jotka pitävät paremmin yhteyttä. MItä vikaa sitä paitsi on siinä, että käy synttäreillä ja jouluisin? Voithan yrittää kutsua useamminkin, mutta kun tiedät hänen ongelmansa, voisit mieluummin ymmärtää ja tukea kuin vaatia.

Ihan hienosti kirjoitit, mutta pointti on nyt vielä syvemmällä ja niinkuin kirjoitin olen tukenut ja kannustanut toista.