Masentaa ja ahdistaa niin että mielessä käy jatkuvasti

Minkälaista kärsimystä? Fyysistä kipua vai henkistä? 

Käytkö töissä tai opiskeletko? 

Minusta on tuntunut samalta jo helmikuusta lähtien. En tosin ole ajatellut päättää päiviäni vaan ottaa lopputilin. Tai lauantaina päätän ottaa lopputilin. Sunnuntaina muutan mieleni ja päätän mennä työterveyteen hakemaan jo kertaalleen luvattua sairaslomaa. Maanantai-aamuna päätän, että sinnittelen vielä yhden viikon.

Saas nähdä, jaksaako tässä vielä neljä viikkoa sinnitellä, että pääsee kesälomalle. Pomo on tosin ollut ymmärtäväinen ja on siirtänyt monia työtehtäviäni työkavereilleni, että jaksaisin. Vaan onhan tämä ankeaa elämää, kun koko aurinkoisen sunnuntain miettii, miten sitä taas viikon jaksaisi.

Mene jonnekin metsään (laita paljon hyttysmyrkkyä ensin) sitten vaan huudat pers33si pohjasta niin kauan ettei ääntä enää lähde.

Helpottaa.

Myös jollain puupalikalla kiveen tai kantoon hakkaaminen on hyvä.

Tarvitsen oikeasti terapiaa, ja sitä kannattaa nyt ensimmäisenä lähteä itselleen vaatimaan, koska siinä kestää aika kauan ennen kuin sitä saa.

Minua auttaa usein kun itse sanon koko kauheuden ääneen. Tänään itkin kaverille, ja sekin kaduttaa vähän. Mutta loppupäivä oli helpompi. 

Etsi apua minkä voit. 

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista kärsimystä? Fyysistä kipua vai henkistä? 

Fyysisiä sekä henkisiä kipuja. Hyvin vaikea kuvailla molempia mutta kaikenlaisia fyysisiä oireita ja kipuja sekä henkisiä joita ei pysty sanoin kuvaamaan. ap

Jos sulla on auto niin menet ajeleen. Se lievittää ahdistusta. 

Vierailija kirjoitti:

Käytkö töissä tai opiskeletko? 

Olen työkyvyttömyyseläkkeellä mutta käyn välillä töissä vaikka tekee todella pahaa mutta tarvitsen rahaa että selviän elämässä kun eläke ei riitä. ap

mikä sua kiukuttaa?

Ootko lopettanut alkoholin, se pitää osaa ihmisistä pienessä häkissä päässään, pienikin määrä. Onko työ liian raskas, miksi olet siinä työssä silloin, onko mitään vaihtoehtoja elämään. Osa lääkkeistä voi aiheuttaa oloja lisää, ellei katso tarkemmin mitä vetelee - vai tauko. Ehkä voit jättää autoilun sitten kokonaan toistaiseksi, ellei tiedä että menee vain kauppaan tms. Onko lomaa ollut ja omaa aikaa, saada hyvä yhteys itseen? Onko liikaa kuormaa harteillasi joka pitäisi laskea pois sieltä? Liikaa vastuuta? Omenamehu, marjamehu, yrtti.

Haluaisitko kokeilla terapeutin uusia näkökulmia, ymmärtävä terapia, keskustellen? Entä shamaanin vaikka Sampo L? On henkisiä auttajia myös. Vai ilman mitään eteenpäin, itse etsien ja kirjat, videot. Entä rukous, uskoi tai ei. Oletko miettinyt mistä ikävä ajatuskuvio tulee tai usea, ja saako sen pois. Saako tilalle muuta. Pieniä hyviä asioita ajatellen ja valoa, värit. Miten äitisuhde tai muut ihmiset ovat vaikuttaneet. Entä some, onko poistettavaa tai uutiset. Mikä on sinusta oikeasti kivaa, mielenkiintoista ja mikä ei, listaa. Milloin koet olevasi eheämpi. Onko stressiä liikaa, voitko irrottaa siitä pala palalta. Voiko pohtia pienin hetkin, mikä helpottaa.

Vierailija kirjoitti:

Mene jonnekin metsään (laita paljon hyttysmyrkkyä ensin) sitten vaan huudat pers33si pohjasta niin kauan ettei ääntä enää lähde.

Helpottaa.

Myös jollain puupalikalla kiveen tai kantoon hakkaaminen on hyvä.

Tarvitsen oikeasti terapiaa, ja sitä kannattaa nyt ensimmäisenä lähteä itselleen vaatimaan, koska siinä kestää aika kauan ennen kuin sitä saa.

Olen välillä huutanut kun tulee sellainen olo mutta eipä se auta ja sitten on kurkku kipeä pari päivää. ap

Oletko kokeillut maiseman vaihdosta. Itse piristyn aina, kun koen jotain uutta, vaikka ihan lähelläkin, ei tarvitse matkustaa kauas. Se lähteminen on vaikeinta. 

Junan alle vaan niin loppuu tuska. En ymmärrää ihmisiä jotka kiduttavat itseään vuodesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Minua auttaa usein kun itse sanon koko kauheuden ääneen. Tänään itkin kaverille, ja sekin kaduttaa vähän. Mutta loppupäivä oli helpompi. 

Etsi apua minkä voit. 

Soitan usein kriisipuhelimeen mutta olo ei helpotu kuin hetkeksi ja sitten palaa paha olo takaisin. ap

Vierailija kirjoitti:

Mene jonnekin metsään (laita paljon hyttysmyrkkyä ensin) sitten vaan huudat pers33si pohjasta niin kauan ettei ääntä enää lähde.

Helpottaa.

Myös jollain puupalikalla kiveen tai kantoon hakkaaminen on hyvä.

Tarvitsen oikeasti terapiaa, ja sitä kannattaa nyt ensimmäisenä lähteä itselleen vaatimaan, koska siinä kestää aika kauan ennen kuin sitä saa.

Tämmöistä voi ehdottaa ihmiselle joka jaksaa huutaa ja hakata, muttei sellaiselle jolla on voimat loppu. 

Vierailija kirjoitti:

Mene jonnekin metsään (laita paljon hyttysmyrkkyä ensin) sitten vaan huudat pers33si pohjasta niin kauan ettei ääntä enää lähde.

Helpottaa.

Myös jollain puupalikalla kiveen tai kantoon hakkaaminen on hyvä.

Tarvitsen oikeasti terapiaa, ja sitä kannattaa nyt ensimmäisenä lähteä itselleen vaatimaan, koska siinä kestää aika kauan ennen kuin sitä saa.

Kivissä on henki. Ja puussa. Siksi niitä ei saisi hakata. :)

Vierailija kirjoitti:

Junan alle vaan niin loppuu tuska. En ymmärrää ihmisiä jotka kiduttavat itseään vuodesta toiseen.

Itsetuhoisuudessa harvoin on kyse siitä, että haluaisi kuolla, vaan henkilö haluaa eroon jostain olotilasta. Varmasti löytyy muukin keino, se on "vain" löydettävä. 

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla on auto niin menet ajeleen. Se lievittää ahdistusta. 

Tykkään ajelusta mutta sitä pitäisi luultavasti tehdä paljon että se auttaisi mutta rahat loppuisi kun kaikki menisi bensaan. Jos olisi varaa ajelisin kun tykkään autoista kun ovat yksi mielenkiinnon kohde ja joka vielä jotenkin kiinnostaa. Muitakin kiinnostuksen kohteita olisi mutta ei ole varaa kuin pienesti tai ei ollenkaan. ap

Itse parikin pahaa masennusta läpikäyneenä voin sanoa, että useimmat "tsemppaukset" ja neuvot eivät toimi. Oikeestaan päinvastoin, tullut olo, että toiset pitävät idioottina. Itsellä auttoi se, että totesin itselleni, että jos haluan elää, niin se ei ole tätä miten nyt elän. Toisten apu tulee siinä vaiheessa tärkeäksi, kun on päättänyt nousta suosta.

Älkää nyt mitään shamaaneja neuvoko. Pimeä puoli.