Överiksi menee: koulun henkilökunnalle on järjestetty kriisiapua, kun koulun läheltä joku muu löysi ruumiin

Koomillista.

Sen sijaan kriisiapu pitää kohdentaa sen kuolleen läheisille, jos sitä toivovat. 

Ei oo ollut vuosiin sotia ja nälänhätiä Suomessa. 

Oireillaan psyykkisesti pienistä. Mistä johtuu. 

Sodan ja nälänhädän aikaan ei edes ole resursseja kriisiavuille. Eli oikeassa tarpeessa ei silloin edes saa. 

Vierailija kirjoitti:

Koomillista.

Sen sijaan kriisiapu pitää kohdentaa sen kuolleen läheisille, jos sitä toivovat. 

 

Eiköhän sitä ole heille tarjolla, koulun tuskin  tarvitsee alkaa omaansa tarjoamaan. 

Joku koulukiusaaja tapettu. Ei siis pitäisi aiheuttaa pahaa oloa.

Ihan naurettavaa kaikki kriisiapu, todellakin.

Ennenvanhaan mentiin liikenneonnettomuuspaikoillekin auttamaan eikä kuvaamaan. Eikä kukaan tarvinnut kriisiapua.

Entäs kynttilät? Ovatko jo siellä?

Miksi nykyään ihmisten psyykkinen kestokyky on kovin huonoa?

Kriisiavun ymmärrän, jos jokin koskettaa läheistä. 

Tai jos koko vieressä seissyt ta pe taan. (Eli olii voinut osua itseenkin)

En ymmärrä, jos jotkut muut löytävät itselle tuntemattoman vainajan työpaikan vierestä, niin miksi kukaan tarttis kriisiapua. 

Pehmeä rasva on pehmentänyt aivot.

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa kaikki kriisiapu, todellakin.

Ennenvanhaan mentiin liikenneonnettomuuspaikoillekin auttamaan eikä kuvaamaan. Eikä kukaan tarvinnut kriisiapua.

Tarvitsi, ei ollut saatavissa. Ehkä kirkon tarjoamaa joskus. 

Vierailija kirjoitti:

Entäs kynttilät? Ovatko jo siellä?

Näin maastopalovaaran aikaan kannattaa vielä led-kynttilöitä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi nykyään ihmisten psyykkinen kestokyky on kovin huonoa?

Psyyke on heikko kun aivoissa on puutetta kovista rasvoista.

Vierailija kirjoitti:

Joku koulukiusaaja tapettu. Ei siis pitäisi aiheuttaa pahaa oloa.

Onko sulla sisäpiirin tietoa kun poliisikaan ei ole mitään kertonut.

1970 luvulla isä oli kuollut kun me alakouluikäset lapset menimme kotiin, ainoat viranomaiset jotka kävivät oli poliisi ja ruumisautonkuljettajat, ei silloin eikä sen jälkeenkään kukaan meiltä lapsilta mittään kysellyt, pari päivää oltiin pois koulusta ja äiti palas töihinsä, totesi vaan että kai se on töissä jatkettava. Erään mäkihyppääjän vaimo ei ole vieläkään tainnut toipua työkuntoiseksi, masennusta voi pukata.

Ja sehän ei voi olla vaihtoehto, että ko. poika oli koulun vanha oppilas? Opettajat vaikka tunsivat? Läheisestikkin?

Suomessa kuolee joka päivä pari sataa ihmistä joten ei nyt yhdestä ruumiista kannata järkyttyä. Kuolema on osa elämän kiertokulkua sillä kaikki me kuolemme ajallaan. Toiset vain vähän aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Ja sehän ei voi olla vaihtoehto, että ko. poika oli koulun vanha oppilas? Opettajat vaikka tunsivat? Läheisestikkin?

Tällaisesta ei ole mitään puhetta. 

Tässä ei siis ole kyse kriisiavusta lapsille, vaan aikuisille, jotka eivät mitenkäännliity tapaukseen. 

Heidän työpaikkansa oli melko lähellä paikkaa, josta joku löysi ruu miin. 

Miksi rauhan aikaan pitää elää samalla tavalla kuin sotien aikana?

Vierailija kirjoitti:

Tässä ei siis ole kyse kriisiavusta lapsille, vaan aikuisille, jotka eivät mitenkäännliity tapaukseen. 

Heidän työpaikkansa oli melko lähellä paikkaa, josta joku löysi ruu miin. 

Haen tällä kommentillani sitä, että miksi suomalaiset ovat noin haavoittuvia henkisesti nykyään? 

Kuol lut ei ollut heidän läheisensä.