Överiksi menee: koulun henkilökunnalle on järjestetty kriisiapua, kun koulun läheltä joku muu löysi ruumiin
Ei siis kukaan henkilökunnasta saati oppilaista löytänyt ja kuollut ei ole koulun väkeä.
Meneekö nää kriisiavut liian pitkälle.
Onko mt-ongelmat näin herkässä. https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000010467450.html
Mun sukulainen näki 6-vuotiaana kuolleen kadulla kansalaissodan aikaan. Ei tullut mieleenkään mitkään kriisiavut. Ihan normaali hänestä tuli.
Kommentit (70)
Ai että kun vuonna miekka ja kirves naapurin Erkki ei tarvinnut mitään apua selvitäkseen sodasta, nytkään ei tarvitse antaa apua? Kummasti kyllä se toisen pirtin naapurin Pertti tuli sodasta ihan mielensä menettäneenä. Joi viinaa ja hakkasi vaimoa ja lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se nyt järkyttävää, jos lapsi kuolee. Varsinkin henkirikoksen uhrina. Kaikista pahin asia, mikä voi ihmiselle tapahtua. Minulla oksettaa nämä tunnekylmät ihmiset, jotka eivät välitä tuon taivaallista toisen ihmisen kuolemasta. Enempi se siinä päässä on vikaa.
No pitääkö sinun työpaikkasi järjestää sinulle kriisiapua tämän tapauksen vuoksi? Yhtä läheinen sinulle kuin näille vieraan koulun työntekijöille tämä uhri todennäköisesti on.
Järkyttävä tapaus tämä on tietenkin, mutta ei tästä elämästä selviä, jos ottaa vieraidenkin ihmisten tragediat surtavakseen. Ei ole omassa elämässä kovin suuria tapahtunut, jos mieli järkkyy pelkästä ajatuksesta, että itse olisi ehkä saattanut mahdollisesti löytää ruumiin, jos olisi sattunut kulkemaan siitä vierestä töihin.
Uskon kyllä Jumalaan, mutta vuosikymmeniä sitten kaukaisen sukulaisen lapsi kuo li ja pappi kirjoitti lehteen, että Jumala tahtoi noin, sillä se on keino saada vanhemmat lähemmäksi Jumalaa ja uskomaan vakaammin Jumalaan.
Minusta tuo tuntui pahalta, kun tuon lehtijutun (suvin arkistosta) luin. En tiedä sitten. Vaikea uskoa, että Jumala tekisi noin vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Kriisiavun ymmärrän, jos jokin koskettaa läheistä.
Tai jos koko vieressä seissyt ta pe taan. (Eli olii voinut osua itseenkin)
En ymmärrä, jos jotkut muut löytävät itselle tuntemattoman vainajan työpaikan vierestä, niin miksi kukaan tarttis kriisiapua.
En ymmärrä minäkään. Hyvä toki kun saa jos tarttee, muttei ole hyvä tyrkyttää.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä jos ruumis löytyy jostain pusikosta, mutta kuolema on osa elämää eikä siitä pidä menettää järkeään.
Outo kuolema, elämänsä alussa olevalla nuorella ei ole osa elämää.
Se on rankkaa nuorelle itselleen, vanhemmille, muille perheenjäsenille ja ystäville, vaikka nuori kuolisi vakavaan sairauteen, kuten syöpään tai tapaturmassa tai liikkenneonnettomuudessa.
Meillä kaikilla on ( tai ainakin suurimmalla osalla meistä) on lähellämme ihmisiä, jotka välittävät meistä syvästi. Jotka rakastavat meitä.
Jotka myös ateisteina, saattavat rukoilla jotain korkeampaa, kun olemme vakavasti sairaita, leikkaussalissa onnetomuuden jälkeen.
Nuoren kuolemassa menee koko tulevaisuus. Kaikki haaveet. Kaikki mitä on toivonut tekevänsä ja opislelevansa peruskoulun jälkeen.
Varsin harva, tuskin yksikään suomalainen suomalainen ihminen, kokee vauvan, lapsen ja nuoren kuolemisen täysin normaalina, elämään kuuluvana asiana.
Etenkin kun vauva-ja lapsikuolleisuus on Suomessa maailman pienintä.
Vierailija kirjoitti:
Ai että kun vuonna miekka ja kirves naapurin Erkki ei tarvinnut mitään apua selvitäkseen sodasta, nytkään ei tarvitse antaa apua? Kummasti kyllä se toisen pirtin naapurin Pertti tuli sodasta ihan mielensä menettäneenä. Joi viinaa ja hakkasi vaimoa ja lapsia.
Kyllä se on ihan Pertin itsensä vika, jos noin käyttäytyy. Täytyy pitää itsensä kurissa.
Sodassa on sodan lait ja täytyy sietää, että joukkueesta häviää porukkaa.
Kuitenkin täysin eri asia, jos omaisen menettää kuin joukkuekaverin.
Vierailija kirjoitti:
Mistä teitä typeriä juntteja sikiää? Se että joskus vuonna nakki, ei ollut kriisiapua, se ei tarkoita sitä etteikö sitä nykyään tarvita. Silloin ennen vanhaan kyllä yhtä lailla seottiin, eikä kukaan puhunut mitään näistä ongelmista, kun ei ymmärretty yhteiskunnallisia vaikutuksia ja miten eri asiat vaikuttaa eri ihmisillä. Silloin saattoi joku tehdä itsarin jne. Ja se olisi ollut hyvä jos sitä kriisiapua olisi ollut silloin kauan sitten myöskin.
Tottakai hyvä uhrin läheisille. Ei välttämättä tarpeen ulkopuoliselle.
Vierailija kirjoitti:
Ketkä sitä kriisiapua antaa, onko ne sitten poissa jostain tärkeämmästä työstä tällaisen takia, kun joka paikkaan pitää antaa kriisiapua.
Ja jos näitä avun antajia ei tarvita muualle, johonkin tärkeämpään työhön, niin eikö ne sitten ole aika turhia, eikä tässä voi jokaiselle kansalaiselle jotain omaa henk.kohta kriisiavustajaa palkata/järjestää, kulujakin piti leikata eikä lisätä?
He usein kai ovat vapaaehtoisia jotka vaan kotona odottavat lähtöä antamaan kriisiapua? Kuten esim. rajalla antoivat kriisiapua pillimehuilla.
Eniten minua tässä jutussa häiritsee se, miten tuon pojan kuolemaa vähätellään. Niinkuin olisi aivan luonnollista, että lapsia tapetaan. Täällä ei ole sotaa, niin henkisen kestokyvyn ei tarvitsekaan olla sota-ajan tasolla. Hyvä vaan, kun nykyään myönnetään, että nyt upposi tunteisiin sen verran pahasti, että tarvitsee apua, eikä turvauduta vaikkapa alkoholiin. Ei ne sodan käyneet miehet ehjiä ole, vaikka kuinka ylpeilevät, ettei tunnu missään.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä jos ruumis löytyy jostain pusikosta, mutta kuolema on osa elämää eikä siitä pidä menettää järkeään.
Totta. Sinutkin voi löytää pusikosta surmattuna, kukaan ei menetä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Pehmeä rasva on pehmentänyt aivot.
Höpsis. Pehmeä rasva on hyväksi koko keholle, aivoillekin.
Ohis
Mun isän joukkue sodassa vaihtoi vuorotellen korsua etulinjassa ja taaempana, jotta välillä pääsi lepäämään.
Kerran, kun menivät etulinjaan takaisin, niin korsusta löytyi se koko toinen joukkue ta pettuina.
Ei mun isä sodassa mitenkään seonnut, vaan otti päivän kerrallaan rauhallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Eniten minua tässä jutussa häiritsee se, miten tuon pojan kuolemaa vähätellään. Niinkuin olisi aivan luonnollista, että lapsia tapetaan. Täällä ei ole sotaa, niin henkisen kestokyvyn ei tarvitsekaan olla sota-ajan tasolla. Hyvä vaan, kun nykyään myönnetään, että nyt upposi tunteisiin sen verran pahasti, että tarvitsee apua, eikä turvauduta vaikkapa alkoholiin. Ei ne sodan käyneet miehet ehjiä ole, vaikka kuinka ylpeilevät, ettei tunnu missään.
En vähättele. Kauheaa, että jo toinen ta pettu ihminen.
Täällä tunnekylmien jälkeläiset kilvan kehuksii, kuinka sukulainen selvisi sodasta menettämättä järkeä. Kuitenkin maailmassa on miljoonia miehiä, jotka ovat traumatisoituneet sodasta. Tälle on oma terminsäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että kun vuonna miekka ja kirves naapurin Erkki ei tarvinnut mitään apua selvitäkseen sodasta, nytkään ei tarvitse antaa apua? Kummasti kyllä se toisen pirtin naapurin Pertti tuli sodasta ihan mielensä menettäneenä. Joi viinaa ja hakkasi vaimoa ja lapsia.
Kyllä se on ihan Pertin itsensä vika, jos noin käyttäytyy. Täytyy pitää itsensä kurissa.
Sodassa on sodan lait ja täytyy sietää, että joukkueesta häviää porukkaa.
Kuitenkin täysin eri asia, jos omaisen menettää kuin joukkuekaverin.
Ehkäpä Pertti olisi tarvinnut sitä kriisiapua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten minua tässä jutussa häiritsee se, miten tuon pojan kuolemaa vähätellään. Niinkuin olisi aivan luonnollista, että lapsia tapetaan. Täällä ei ole sotaa, niin henkisen kestokyvyn ei tarvitsekaan olla sota-ajan tasolla. Hyvä vaan, kun nykyään myönnetään, että nyt upposi tunteisiin sen verran pahasti, että tarvitsee apua, eikä turvauduta vaikkapa alkoholiin. Ei ne sodan käyneet miehet ehjiä ole, vaikka kuinka ylpeilevät, ettei tunnu missään.
En vähättele. Kauheaa, että jo toinen ta pettu ihminen.
Miten niin jo toinen? Ihmisiä on tapettu maailman sivu.
Kriisiavut sun muut huuhaa-hommelit on suunnattu nuorille naisille, järkyttyvät kaikesta mitä maailmassa tapahtuu. Heille pitäisi olla turvallinen tila kehdosta hautaan, että uskaltaisivat elää. Ei miehet mistään kriisiavuista ole kiinnostuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kriisiavun ymmärrän, jos jokin koskettaa läheistä.
Tai jos koko vieressä seissyt ta pe taan. (Eli olii voinut osua itseenkin)
En ymmärrä, jos jotkut muut löytävät itselle tuntemattoman vainajan työpaikan vierestä, niin miksi kukaan tarttis kriisiapua.
En ymmärrä minäkään. Hyvä toki kun saa jos tarttee, muttei ole hyvä tyrkyttää.
Mitä paskaa väännät?
Kriisiapua ei tyrkytetä kenellekään.
Siitä vain informoidaan eli tiedoteaan laajasti.
Ja vain sen takia, että kaikki, joilla on tosi paha olla tuollaisten suurten ja hyvin lähellä sattuneiden tapahtuneiden vuoksi, on hyvin paha olla.
Pelko että sama voi tapahtua itselle, tai perheenjäsenille.
Eikä kaikissa nykyisissä perheissö, lapsilla eikä nuorilla ole mitään kokemusta tunteiden käsittelystä. Tuo kaikki on ns, hebreaa ja mustavalkoista.
Joidenkin lasten ja nuorten perheessä ei ole milloinkaan ollut vakavia sairauksia. Ei koskaan kuollut lapselle tai nuorelle todella läheinen ihminen.
Johon tunnesiteen ja välittämisen on ollut nuorelle vahva.
Vierailija kirjoitti:
Uskon kyllä Jumalaan, mutta vuosikymmeniä sitten kaukaisen sukulaisen lapsi kuo li ja pappi kirjoitti lehteen, että Jumala tahtoi noin, sillä se on keino saada vanhemmat lähemmäksi Jumalaa ja uskomaan vakaammin Jumalaan.
Minusta tuo tuntui pahalta, kun tuon lehtijutun (suvin arkistosta) luin. En tiedä sitten. Vaikea uskoa, että Jumala tekisi noin vanhemmille.
Evl kirkon papit eivät milloinkaan kirjoita julkisuuteen noin.
Kommentoija on totaalisesti perseestä, mikäli noin väittäää, otaksuu ja luulee.
Nimenomaan kristinuskon evankelisluterailissa on ykkösasia Jeesuksen Ristiinnaulitseminen.
Siksi juuri evankelisluterilaisessa uskossa on ARMO JA ANTEEKSIANTAMINEN , yksi tärkeimmistä.
Olitpa suurin kuningas tai kurjin kulkuri, armo auttaa sinua, kuoemaan kaikessa rauhassa, viimeisen ehtoollisen jälkeen.
Evankelisluterilainen maan päällinen usko, eu hylkää yhtäkään kuolevaa ihmistä.
Ei myöskään kirkosta eronneita. Eu ateiteja.
Muissa uskonnoissa on, hiton pitkät ja vaativat säännöt, joissa tapauksissa kuoleva ihminen voi turvata, kuoleman jälkeiseen ARMOON.
Ja elämään.
Mistä teitä typeriä juntteja sikiää? Se että joskus vuonna nakki, ei ollut kriisiapua, se ei tarkoita sitä etteikö sitä nykyään tarvita. Silloin ennen vanhaan kyllä yhtä lailla seottiin, eikä kukaan puhunut mitään näistä ongelmista, kun ei ymmärretty yhteiskunnallisia vaikutuksia ja miten eri asiat vaikuttaa eri ihmisillä. Silloin saattoi joku tehdä itsarin jne. Ja se olisi ollut hyvä jos sitä kriisiapua olisi ollut silloin kauan sitten myöskin.