Osa Grand Designs Suomi -pareista katosi äkkiä ulkomaille tämä on totuus luksuskotien kohtaloista
Grand Designs Suomi -ohjelman luksustalot herättivät ihastusta katsojissa, mutta ohjelman jälkeen useampi pariskunta joutui myymään kotinsa tai muuttamaan ulkomaille. Ilta-Sanomat selvitti, että osa pariskunnista ei ollutkaan niin varakkaita kuin ohjelmassa annettiin ymmärtää.
Jani ja Eeva Hämäläinen rakentivat Espoon Suvisaaristoon hulppean talon yli 2 miljoonan euron budjetilla, mutta projektin kustannukset paisuivat lopulta noin 4 miljoonaan euroon. Pariskunta kuitenkin ehti asua talossaan vain puoli vuotta ennen kuin he muuttivat Espanjaan, missä heidän poikansa aloitti koulun. Espoon-koti myytiin lopulta tappiolla 3,5 miljoonalla eurolla. Hämäläiset ovat kuitenkin tyytyväisiä talon lopputulokseen ja suunnittelevat jo seuraavaa projektia.
Ohjelmassa Hämäläiset esiteltiin asuntojen flippaajina, mutta Jani Hämäläisen mukaan flippaus on heille enemmän harrastustoimintaa. Pääosa hänen tuloistaan tulee vedensiirtoon liittyvästä liiketoiminnasta, ja hän toimii Pump Service River Oy:n toimitusjohtajana. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2023 yli 2 miljoonaa euroa, mutta tulos jäi kohtuullisen pieneksi runsaiden henkilöstökulujen vuoksi.
Toinen ohjelmassa nähty pariskunta, Tero ja Nina Ingelius, rakensi Paraisille talon 800 000 eurolla. Ohjelman lopussa he kuitenkin ilmoittivat yllättäen jättävänsä juuri valmistuneen talonsa ja muuttavansa ulkomaille. Pariskunnan yritys Godai Oy ajautui konkurssiin, ja heidän talonsa myytiin tammikuussa.
Ingeliusten taloudelliset ongelmat eivät rajoittuneet vain yritykseen, vaan heillä on myös runsaasti henkilökohtaisia velkoja ulosotossa. Nina Ingeliuksen tulot olivat viime vuosina nollassa, kun taas Tero Ingeliuksella oli ulosotossa yli 66 000 euron edestä saatavia.
Grand Designs Suomi -ohjelman juontaja pääsi vierailemaan Ingeliusten talolla talvella, jolloin autotalli oli vielä keskeneräinen. Talon myyntihinta jäi lopulta reilusti alle rakennuskustannusten.
Ohjelmassa esiintyneiden pariskuntien taloudelliset haasteet ja muutto ulkomaille herättivät paljon keskustelua katsojien keskuudessa, ja monet pohtivatkin, oliko osallistuminen ohjelmaan enemmän unelmien toteuttamista vai taloudellista riskiä.
Kommentit (4)
Paraisten Grand Design -talosta nyt juttua Iltalehdessä, tosin mitään uutta ei kerrota.
https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/9e3cfae2-c27e-46d8-8ea8-758ce3f…
Jotain mätää ohjelmakonseptissa kun mopo lähtee noin helposti käsistä. Vastuu on tietty rakentajalla mutta kyllä menee sosiaalipo_noksi tämmönen.
Grand designs on hyvä konsepti, näin arkkitehdin silmin. Varsinkin se og brittiversio. Siinä tulee hyvin esille kaikki kerran-kaksi elämässään taloa rakentavien ongelmat. Toisaalta siinä näkee yksilöllisiä ja upeita taloja.
- suunnitelmat maksaa ja myös niiden muuttaminen myöhemmin. Asiat kannattaa päättää eikä vaihdella mielipidettä
- aikataulut ei pidä ellei niitä vahdita.
- Urakoitsija on aluksi kaveri, joten aikataulua ei viitsitä alkuun vahtia. Kun tulee lopulta ongelmia, urakoitsijalla on enemmän tietoa ja isommat taskut ilmoittaa, että työt loppuu jos alatte lisätyoajan lisätyölaskuista nillittää
- sää on perseestä ja kastelee kaiken. Tai pakkanen. Tai vuoronperään.
- harvalla varaa kahteen asuntoon, "asutaan caravaanarina / muutettiin vaikka talo kesken"
- asioita ei osteta heti varastoon, vaan ajatellaan että ne voi ostaa vuoden päästäkin. Vuoden päästä ne maksaa 10% enemmän.
- budjetti ylittyy ja rahat oikeasti loppuu.
- kokeelliset tai erikoiset materiaalit ja erikoiset rakenneratkaisut on tosi kalliita työmaan hitauden takia. Jos seetriset seinäpaanut pitää ensin käsitellä pellavaöljyllä ja hiilloskäsitellä irtonaisena ja työn haluaa tehdä itse, on sään hyvä olla poutainen pitkään.
- jos ikkunat tai ovet tilaa halvimmalla Latviasta, saattaa kuljetus venyä.
.