Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten rauhoittelette itseänne kun pelkäätte, että olette tehneet töissä virheen?
27.05.2024 |
Minä olen tunnollinen ja pyrin aina tekemään työn hyvin.
Kuitenkin pelottaa jos en olekaan toiminut oikein ja minulle jää helposti stressi päälle.
Miten rauhoitella itseään? Välillä unohdan joitakin pieniä asioita jos on ollut kiire päivä ja näistäkin onnistun solvaamaan itseäni.
Itse yritän nytkin ajatella, että no pahin mitä voi tapahtua on se, että saan potkut (joka on hyvin epätodennäköistä) ja sitten ei voi mitään.
Kamalaa kun on näin tossukka.
Kommentit (54)
Yritän löytää tekemäni virheen ja jos mahdollista korjata ennen kuin virhe nousee esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sadan vuoden päästä ketään ei voi vvähempää kiinnostaa mitä sä oot tehnyt tai ollut tekemättä.
Näinkin yritän ajatella, ettei pienillä virheillä ole väliä jos sentään yrittää parhaansa eikä laiminlyö tahallisesti asioita. -ap
Ovatko ne pikkujutut jotain sellaista epäolennaista, kun kukaan ei ole huomannut niitä?
Vierailija kirjoitti:
Ovatko ne pikkujutut jotain sellaista epäolennaista, kun kukaan ei ole huomannut niitä?
No en osaa sanoa. Kyllä ne kai huomataan. Esim unohdin jonkin asian. Toisaalta välillä unohtelee muutkin.
Nytkin melkein tärisen kun pelkään että olen tehnyt kammottavan virheen. En ymmärrä miksi olen näin kauhea stressaaja. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sadan vuoden päästä ketään ei voi vvähempää kiinnostaa mitä sä oot tehnyt tai ollut tekemättä.
Näinkin yritän ajatella, ettei pienillä virheillä ole väliä jos sentään yrittää parhaansa eikä laiminlyö tahallisesti asioita. -ap
Riippuu virheestä. Jos olet pankissa tms töissä, ei niitä pikkuvirheitäkään voi kauheasti olla. Työssäsi kuitenkin ilmeisesti pystyy, koska a. Joko vain kuvittelet tekeväsi niitä b. Kukaan ei ole huomannut niitä c. Ne on huomattu, mutta niillä ei ole väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko ne pikkujutut jotain sellaista epäolennaista, kun kukaan ei ole huomannut niitä?
No en osaa sanoa. Kyllä ne kai huomataan. Esim unohdin jonkin asian. Toisaalta välillä unohtelee muutkin.
Nytkin melkein tärisen kun pelkään että olen tehnyt kammottavan virheen. En ymmärrä miksi olen näin kauhea stressaaja. -ap
Oletko tutustunut vaativaan persoonallisuuteen? Tunnelukkoihin?
Jos terapia ei tule lukuun, suosittelisin self helpiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko neorikirurgi?
En mutta huolehdin ihmisistä, joskus vähän liikaakin. -ap
Jos on tehnyt virheen niin se heti korjataan. Ei sen kummempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on vakuutukset möhlyjä varten.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vakuutukset möhlyjä varten.
Ei me kaikki voida olla lääkäreitä. Valmistaudun henkisesti joka päivä potkuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mieti asiaa. Jos asia tulee esille, niin sanon että joo kävi tollanen vahinko. Yleensä mun virheet ei edes tuu esiin...useimmiten en siis edes paljastu. Mutta oon ollut työelämässä jo pitkään ja sen verran ammatillisesti marinoitunut. Nuorena tietysti pelkäsin virheitä niinkuin ruttoa ja kauhea itku pomolle kun tuli mokattua. Nykyään en välitä enää. Ihan sama. Ei maailma siihen kaadu.
Riippuu vähän mitä työtä tekee. On eri asia jos ruohonleikkurimyyjä mokaa kuin jos aivokirurgi mokaa. Näissä "hups" on eri luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osallistun liikakansoittamiseen niin saa olla vuosia pois töistä 👍
Ovat jo tottuneet siihen ja sitten joku muu taas korjaa jäljet.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän mitä työtä tekee. On eri asia jos ruohonleikkurimyyjä mokaa kuin jos aivokirurgi mokaa. Näissä "hups" on eri luokkaa.
Minulla on vähän niin, että reagoin vähän liiankin herkillä aisteilla asioihin kun kyse on kuitenkin toisista ihmisistä. Olen sitten ihan paniikissa jos ei menekään aivan putkeen mutta vielä ei ole ollut siitä kyse, että olisi ihmisen hengestä kyse.
Tiedän itsekin liikaa stressaavani. Pitäisi oppia vain hengittämään ja ettei jää sitten liikaa pyörittelemään kaikkea katastrofiajatuksia kuten että nyt minusta ei enää pidetä ja tulen haukutuksi töissä tai että nyt esimies haluaa minusta eroon. -ap
Riippuu työstä. Jos olisin lääkäri, niin ottaisin rauhoittavia ja toivoisin, että potilas selviää. Jos olisin postinjakaja, niin tuumaisin, että pahus kun meni postit väärään luukkuun. Jos olisin palomies, sanoisin että väärin sammutettu, kun talo paloi kivijalkaan.
Riippuu alasta. Sanoisin (teoriassa) varmaan heti pomolle tai työkaverille, että mitä nyt tehdään. Jos se vaikuttaa turvallisuuteen sitä pikemmin. Onko perehdytys huono ollut.
Alue: Aihe vapaa
Sadan vuoden päästä ketään ei voi vvähempää kiinnostaa mitä sä oot tehnyt tai ollut tekemättä.