Lue keskustelun säännöt.
Suomalaisten vihaaman SMALL TALKIN tärkeys
23.05.2024 |
on tullut taas kerran esille tutkimuksissa. Ihan se, että naapurin kanssa vaihtaa pari sanaa säästä tai työkaverille sanoo että sen tukka on nätisti leikattu tai jumpparyhmässä kysyy kuulumisia. Sitä pidetään Suomessa turhana ja naurettavana. Lapsetkin kasvatetaan sellaisiksi, että kun ne tulevat kylään, ne hiipivät eteisestä, niin tapetinnäköisinä kuin voivat, kutsuneen lapsen huoneeseen, vahingossakaan eivät huikkaa keittiöön tai olohuoneeseen: ,,Moi, mä tulin nyt Rikun luo perheen äidille tai isälle tai muille. Heitä ei myöskään opeteta sanomaan ,, Joo, kiitos jos jotain tarjotaan (puhumattakaan siitä, että se sanottaisiin hymyillen) vaan vastaus on OK tai ,,voinmäottaa, koska kotona sosiaalinen kasvatus puuttuu kokonaan.
Ja sitten ihmetellään suomalaisten yksinäisyyttä, sitä että ei ole KETÄÄN, ja MASENNUTAAN kun ollaan niin yksin! Harmittaa, ulkosuomalaisena.
Kommentit (4)
Samaa mieltä. Olen asunut 15 vuotta ulkomailla. Rakastan Suomea, mutta sinne tullessa ärsyttää se, ettei edes jokusen sanan vaihto tunnu monilta onnistuvan. Ei minunkaan mielestä kenenkään tarvitse small-talkata jatkuvasti mutta on ihan kohteliasta esim. kysyä toisten kuulumisia tai juurikin kehua kivannäköistä kampausta/vaatetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiaa.
Se että joku sanoo "onpa kiva ilma", tarkoittaa oikeasti "hei, näen sinut ja huomioin, olen ystävällisissä aikeissa, jos haluat puhua jostain järkevämmästä, se on mahdollista".
Mulla kesti aika kauan tajuta että ei ne sanat sinänsä ole tärkeitä, vaan se yhteyden rakentaminen.
Kyllä minä puhun, meillä päin puhuvat kaikki. Naapurit, töissä, kaupassa. Lenkkipolullakin tervehditään. Lapset opetetaan myös siihen. Missä te asutte?
Suomalaiset puhuvat vähän, mutta asiaa.