Voiko rikas ja köyhä olla ystäviä?
Olemme kohtalaisen varakkaita mutta emme leveile sillä. Haluamme vain että elämä toimii. Että kotimme on kiva ja autot toimivia. Kyllähän sen saattaa nähdä että nämä maksaa mutta emme mitenkään pröystäile.
Vähävarainen ystäväni käy meillä silloin tällöin kahvittelemassa. Keskustelumme kääntyy usein siihen, kun hän alkaa kertomaan näkemyksiä elämästä, siis siitä miten raha ei ole tärkeää ja miten hyvin vähällä tulee toimeen.
Joo, eipä siinä mitään mutta koen että hän olisi jotenkin kateellinen tai alkaisi peilaamaan elämäänsä meihin, ja alkaa sitten selittelemään omaa elämäänsä. Koen tämän vähän kurjaksi. Oloni menee vaivaantuneeksi ja jään miettimään onko minullakaan oikeutta elää mukavasti. En haluaisi käydä tällaisia keskusteluja vaan aidosti kuulla mitä hänelle kuuluu ja puhua elämästä muutoin. Toivon hänelle kaikkea hyvää ja pidän hänen seurastaan, mutta tuntuu että raha on tekemässä välillemme jonkinlaista kuilua.
Mitä mieltä olette? Mitä kannattaisi tehdä?
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Tavatkaa jossain ulkona, neutraalilla maaperällä. Käykää vaikka yhdessä kävelemässä jossain.
Itseasiassa samoja keskusteluja käydään myös neutraalilla maaperällä, tätä on nimittäin jo kokeiltu.
En edes tiedä miksi nämä samat keskustelut tulevat aina vaan. Yritän aina vastailla neutraalisti mutta aiheeseen palataan aika usein.
Kateellinen ystävä? Haluaa pahoittaa mielesi keskusteluineen?
Voi.
Terv: Köyhä jolla on rikas ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Kateellinen ystävä? Haluaa pahoittaa mielesi keskusteluineen?
Ei kai nämä suoraan tarkoita toista. En usko että haluaisi pahoittaa mieleni. Silti vähän vaivaannuttavaa. t. AP
Tottakai. Ite oon persaukinen Pieksämäeltä ja kaveri on miljonääri Milanosta.
Kyllä voi. Minusta on vain mukavaa vaihtaa ajatuksia erilaisissa elämäntilanteissa olevien ystävieni kanssa ja keskustella elämänarvoista sun muusta. Sen ei tarvitse tai pidä olla kritisoivaa, eikä toisen sanomisia kannata alkaa tulkita kateudeksi tai selittelyksi. Miksi ei voisi vaan olla onnellinen ystävän puolesta siitä, että hän vähävaraisena kokee elämänsä hyväksi ja merkitykselliseksi? Minäkin olen onnellinen siitä, jos varakkaampi ystäväni on onnistunut jossain sijoitusliikkeessään tai saanut ison palkankorotuksen tai perinnön, ja kokee sen elämässään tärkeäksi.
Ei voi. Liian erilaiset lähtökohdat.
T: Tuntematon
Köyhänä sitä vaan ei voi olla ajattelematta rahaa, se vaan on koko ajan mielessä. Yritä vaihtaa puheenaihetta älkääkä nyt ainakaan minnekään kalliisiin kahviloihin mene, parempi kuitenkin, että tapaatte teillä.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai. Ite oon persaukinen Pieksämäeltä ja kaveri on miljonääri Milanosta.
Yhteisiä mielenkiinnonkohteitakin luulisi löytyvän kun toisen jonottaessa ruoka-avustusta toinen ajelee viikonlopuksi Ferrarillaan Välimeren jahdille veneilemään.
Väkisin kai sitä tulee vertailtua, ellei ihminen ole harvinaisen kypsä köyhäksi. Tai voisihan se tietysti herätää ajatuksia siitäkin, että miten siitä kurjuudesta pääsee pois...
Vierailija kirjoitti:
Väkisin kai sitä tulee vertailtua, ellei ihminen ole harvinaisen kypsä köyhäksi. Tai voisihan se tietysti herätää ajatuksia siitäkin, että miten siitä kurjuudesta pääsee pois...
Ei siitä noin vain pääse pois jos on esim sairas tai työnantajat ei palkkaa.
Tavatkaa jossain ulkona, neutraalilla maaperällä. Käykää vaikka yhdessä kävelemässä jossain.