Minusta aivan pientä lasta ei saa torua.

Olen kyllä ap:n kanssa samoilla linjoilla. Kieltää pitää, tilanteeseen pitää puuttua/tilanne pistää poikki. Mutta minäkään en näe mitään muuta kuin vanhemman pienuuden tilanteissa, joissa lapselle huudetaan ja sätitään. Minusta se on ala-arvoista käytöstä ihan kelle vaan puhumattakaan pienestä lapsesta, joka ei osaa samaa verbaliikkaa puolustautuakseen/vastatakseen samalla mitalla. Ja kyllä minulla on kaksi lasta, joista vanhempi on jo 9 vuotta ja hyvin ollaan pärjätty. Selvät säännöt alusta asti, eikä niistä lipsuta miten sattuu.

sama mitä mieltä kaikki curling-mammat on, mutta meillä lasta kyllä kielletään tekemästä sellaista, mistä on hänelle haittaa. Kuumaan uuniin ei työnnetä käsiä, kukkia ei revitä ja syödä, lasiesineitä ei heitetä lattialle (sirut voivat lentää lapsen päälle tai vaikka silmiin). Kaikki nämä ovat menneet hyvin perille 1,5v lapselle, palvelee kehitystäkin kun on edelleen hengissä -ja todellakin ymmärtää kiellot! Huutamista ja käskyttämistä ei tarvitse harrastaa, lapselle voi puhua ihan normaalisti.

Mutta lasta ei sanota tuhmaksi eikä muutenkaan vähätellä, KÄYTÖS on ollut tyhmää, ei lapsi. Ja tuo reviirin puhkaiseminen sormella soosottamalla on huono juttu myös, se edustaa ylivaltaa.

voi olla lukevinaan aloitusviestin ja ajatella että siellä vaan taputetaan lapselle kun se heittää potkuauton ikkunasta läpi. Jos lukee viestin, niin ehkä huomaa että siinä sanotaan että voi kieltää, voi siirtää lapsen pois jne. Olen samaa mieltä.



Mieheni joskus jostain syystä käyttää sellaista tapaa, että jää tiukalla ilmeellä torumaan lasta, tyylillä "hei hei hei hei mitä sinä teet, ei saa ottaa isin kirjoja, hyi hyi poika, laita ne heti takaisin, et saa koskea niihin, hyi hyi", ehkä osittain omasta mielestään leikillään esittää ankaraa, mutta huomaa kyllä että kaksivuotias ei tajua yhtään mitä hänen pitäisi tehdä ja miksi isi on niin pelottava. Luulen että on omalta isältään oppinut sellaisen auktoriteettityylin. Lapsi on peloissaan, hämmentynyt ja ennen pitkää myös vihainen, ilmeisesti häneltä odotetaan jotain itkuun purskahtamista tai jotain sellaista reaktiota tilanteen laukaisemiseksi. Siis tätä torumista kuulee joskus siinä vaiheessa kun lapsi on jo kauan sitten ehtinyt ne kirjat ottaa, ja seisoo sitten alahuuli väpättäen paikallaan kirjat kädessä.



Mielestäni kielto ja mahdollinen lyhyt toruminen tulee siinä vaiheessa, kun lapsi on vasta menossa tekemään jotain kiellettyä, jos lapsi jo on tehnyt jotain väärin, on aikuinen myöhässä. Siinä vaiheessa on ihan sama vaikka yhteistyössä ja -ymmärryksessä lapsen kanssa ne kielletyt kirjat laitettaisiin takaisin ja mentäisiin leikkimään jotain muuta. Useinhan se puuttuminen ei edes ole pakollista, voi antaa lapsen hetken olla ja sitten hänen huomaamattaan houkuttelee huomion muualle ja ottaa ne kielletyt jutut pois. Ja seuraavalla kerralla sitten on tarkempi, että ehtii kieltää ennen kuin lapsi menee sinne kirjahyllylle.

Siis jos ei:n sanominen on torumista, niin sitten ok, torua voi. Tarkoitin nyt enemmänkin sellaista huutamista ja "haukkumista", että saadaan lapsi tuntemaan olonsa pahaksi ja huonoksi. Miten joku voi väittää, että se on kasvattavaista tai hyväksi lapselle? Toki pitää rajat vetää ja opettaa kaikki normaalit taidot, toisia ei lyödä, ruokapöydässä istutaan jne. Mutta miksi se pitää tehdä niin jalostumattomalla tavalla kuin huutamalla tai moittimalla? Mua on kyllä itseäni moitittu ja toruttu yllin kyllin lapsuudessani ja siitä en ole saanut kuin haavoja ja huonon itsetunnon. ap

Ihan pieniä lapsia ei siis saa huutaen haukkua? Ok. Mutta isompia saa vai?

joka ei saa uhmistaan kuriin ei millään

Torumista kun aika montaa erilaista. Kyllä se napakka "ei"-kin on torumista.

Ei lapsi ole paha vaan asia jonka tekee on pahaa. Kyllä ihmiselle saa sanoa mikä on hyvää ja mikä huonoa käytöstä.



Tollasta kasvatusta ap kutsutaan curlingiksi.

Siis jos ei:n sanominen on torumista, niin sitten ok, torua voi. Tarkoitin nyt enemmänkin sellaista huutamista ja "haukkumista", että saadaan lapsi tuntemaan olonsa pahaksi ja huonoksi. Miten joku voi väittää, että se on kasvattavaista tai hyväksi lapselle? Toki pitää rajat vetää ja opettaa kaikki normaalit taidot, toisia ei lyödä, ruokapöydässä istutaan jne. Mutta miksi se pitää tehdä niin jalostumattomalla tavalla kuin huutamalla tai moittimalla?



Mua on kyllä itseäni moitittu ja toruttu yllin kyllin lapsuudessani ja siitä en ole saanut kuin haavoja ja huonon itsetunnon.



ap

sama mitä mieltä kaikki curling-mammat on, mutta meillä lasta kyllä kielletään tekemästä sellaista, mistä on hänelle haittaa. Kuumaan uuniin ei työnnetä käsiä, kukkia ei revitä ja syödä, lasiesineitä ei heitetä lattialle (sirut voivat lentää lapsen päälle tai vaikka silmiin). Kaikki nämä ovat menneet hyvin perille 1,5v lapselle, palvelee kehitystäkin kun on edelleen hengissä -ja todellakin ymmärtää kiellot!

Huutamista ja käskyttämistä ei tarvitse harrastaa, lapselle voi puhua ihan normaalisti.

Kaikki nämä ovat menneet hyvin perille 1,5v lapselle, palvelee kehitystäkin kun on edelleen hengissä -ja todellakin ymmärtää kiellot!

Huutamista ja käskyttämistä ei tarvitse harrastaa, lapselle voi puhua ihan normaalisti.

Odota vaan, kun lapsi tulee uhmaikään. ;)

Tai sitten odota vaan sitä toista lasta joka ei toimikaan niin kuin kasvatusoppaan lapsi. Meillä on kolme lasta joista kaksi tuollaista "ymmärtää kiellot, kaikki mennyt hyvin perille jne..." lyhyitä uhmakausia lukuunottamatta mitkä nekin on mennyt todella helposti ohi. Mutta sitten se kolmas... ;)

Eli, myös lapsen tempperamentti vaikuttaa. Ei vain onko äiti hyvä vai huono.