Miten pärjätä piilohäijyn työkaverin kanssa?

Kysy suoraan mikä sitä vaivaa.

Kokee sinut uhkanaomalle asemalleen?

Kill them with kindness on mun ratkaisu vastaavissa tilanteissa. 

Olen niin superkiva ja hyväntuulinen ja teeskentelen etten huomaa toisen piilovittuilua ja ilkeilyä, lopulta  toinen tikahtuu siihen happamuuteensa ja yleensä huomaa ettei saa toivomaansa reaktiota joten lopettaa huonon käytoksensä. Aikaa tuohon kyllä menee ja kärsivällisyys on koetuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Kysy suoraan mikä sitä vaivaa.

Joo. Firmaan tuli uusi pikkupomo lomilla ollessani. Jo ensikohtaaminen oli ikimuistoinen. Typerä pätemishaluinen pikku paskiainen. Työkaveritkin sanoivat että nyt tulee hankaluuksia. Mutta hän oli nuorempi kuin suurin osa meistä ja oppi pikku hiljaa kunnioittamaan vanhoja ammattilaisia. Taukohuoneessa muutaman kerran piti juuri kysyä että mikä vaivaa. Kun käyttäydyttiin itse asiallisesti ja tehtiin työmme hyvin niin pikkupomo menetti uskottavuutensa ja joutui taipumaan. Teet vaan työsi hyvin, jos tulee ongelmia, kerro esimiehellesi epäasiallisesta käytöksestä. Se on työsuojelurikkomus.

Mua kiusas yks tyyppi...lopulta kyllästyin ja puhuin esimiehelle. Tyyppi oli pomon suosikki ilm henk koht syistä🙄, pomo sanoi, että riitaan tarvitaan aina kaksi. Vaikka minä olin aina ystävällinen, hän vain veetuili...onneksi sain vaihdettua työpaikkaa!

Ap vastailee: Minä esitän myös, että en tajua, tai huomaa hänen piikkejään ja olen entistä ystävällisempi ja toivon, että kiusaaminen loppuisi, ollaan kuitenkin jo aikuisia, neljässäkymmenissä molemmat.

En jotenkin pysty kysymään häneltä, että onko tuota pakko tehdä ja miksi, koska hänen sivalluksensa ja herjansa ja pätemisensä liikkuvat juuri-siinä-rajalla, ymmärrättekö? 

Jos hän ylittäisi rajan, niin siinä olisikin helppo kysyä suoraan, että mikä nyt on hätänä? 

pomon suosikki tämäkin, toki sinäänsä ihan syystä, on pitkäaikainen työntekijä yrityksessä ja ihan yhtä taitava, kuin me muutkin. Mutta pomolle ei siis ole mahdollista tästä avautua. En ole myöskään muille työkavereille avautunut asiasta, kun yritän tässä olla se aikuinen ja tulla toimeen. Heh, heh, ehkä kohta taannun taaperon tasolle ja saan töissä itkupotkuraivarit. Tosin, sitähän hän varmaan toivoo.

-ärsyttäääääää

Kokeile tätä tekniikkaa: sano joskus luontevassa kohdsassa napakasti "ei". Tai "ei käy". "Ei mennyt niin".' Hymyile kauniisti päälle. Jos kyseinen henkilö on narsisti, hän suuttuu, tai vähintäänkin tärisee ärsytyksestä. Narsisti ei siedä vastaväitteitä, eikä kestä, jos hänen mielipidettään tai näkemystään kyseenalaistetaan.

Tuon jälkeen on varovaisempi seurassasi.

Ap viellä: Yhden kerran hän on narahtanut vehkeilystään, jäädessään viikon lomalle, hän yritti luoda draamaa sepittäen sellaisen muille, että olisin suuttunut yhdelle yhteiselle työkaverillemme, tämän jostain sanomasta vitsistä. Mutta sen otin heti puheeksi tämän työkaverin kanssa, että en ole edes kuullut, että olisit sanonut mitään tuollaista. Hän reilusti siihen, että sanoi jotain tuon tapaista, mutta hän luuli, että kuulin sen siinä tilanteessa ja kun se oli vitsi niin olisin nauranut muiden kanssa. Ja se olikin ihan hauska heitto ja jäi meidän kanden sisäpiiriläpäksi. 

Voi kiusaajan venähtänyttänaamaa, kun palatessaan heti alkoi selvittää draaman tilannepäivitystä ja minä sain sanoa; siis mitä, en ole kuullutkaan :D

-ärsyttäää

7 lisää, että olen kerran ollut tilanteessa, jossa spontaanisti korjasin narsistin virheen. Vieressä oli vielä muita, jotka komppasivat minua. Puhelias narsisti hiljeni täysin, ja kasvojen ilme valahti. Sen jälkeen on käyttäytynyt asiallisemmin.