Ei sitä köyhässä lapsuudessa 70 ja 80-luvulla ollut ihmeellisiä ruokia

Tuollainen lapsuus oli minullakin. Lisänä oli hernekeitto joka torstai. Sunnuntaina oli joskus lihaa. 

Lapsena minäkin tiesin vain lauantaimakkaran. 

Me olimme köyhiä mutta äiti tykkäsi kokeilla erilaisia etnisiä ruokia vaikka aineksia ei niin saanut. Ei tosiaankaan syöty mitään makaronivellejä. Enkä sellaista suosittele pääasialliseksi ravinnoksi kasvavalle lapselle. 

Naurattaa tuollainen, ei silloin missään köyhyyttä ollut ruoan suhteen, ellei siitä syystä, että oltiin uusavuttomia.

Vaikka oli rahaa äiti oli töissä, ei laittanut ruokaa tai leiponut, paitsi viikonloppuna joku kuivakka kana ja kurkku, tomaatti. Lähikaupan välipaloja, teollista mössöä, muroja ja leipää. Marjamehu saattoi olla ja omenaa. Isä oli vanhempi ja laittoi pannulle jotain saarioisten laatikoita. 80-luvulla oli myös "pahoja" keittoja. Ei se kaikilla niin hienoa ollut. Kouluruoan tiedätkin ja laitosmössöt. Lapsia pidettiin myös paljon nälässä ja koulussa välipalatta. Päivät pitkiä. Välillä toki oli jotain mysliä tai kuivahedelmää, jälkiruokia. Pikkulapsille ei ollut erityisiä jälkiruokia välttämättä paitsi mehukeitto ja kesällä jäätelö, mansikka, rahka, pelättiin vaikutuksia. Suklaapuuro oli erityisen säädeltyä. Limonadia oli lomilla ja karkkipäivä, vieraiden tullessa pullat ja keksit.

Meillä oli normaali lapsuus. Tultiin toimeen vanhempien palkoilla.

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa tuollainen, ei silloin missään köyhyyttä ollut ruoan suhteen, ellei siitä syystä, että oltiin uusavuttomia.

Uskomatonta miten vähän tiedät tuosta ajasta. Monilla oli köyhyyttä ja se oli todellista. Ei johtunut uusavuttomuudesta silloin. Rahaa ei vain ollut kuten nyt.

Lettuja, pannukakkua, pullaa. Harvoin karamelliä.

Sipuliteemakkaraa. Perunaa jossain muodossa vähän joka pää-aterialla. Nötkötistä paistetut pihvit.

Aamuisin puuro tai leivälle kananmuna.

Ei se ikävää ollut, vaikka oli edullisia eväitä pöydässä. Ihan hyvät muistot.

Jaa, ei meillä kyllä noin syöty. Ja yksinhuoltajan lapsi olin. 

Muistan kuinka hedelmien tullimaksua alennettiin talveksi. 

Jotkut aikuiset ja iäkkäät miettivät jo 80- ja 90 luvuilla karkkien (ja ruokien) lisäaineita. Ja ei ollut luomua tai vaihtoehtoja. Ei ehkä vieläkään tarpeeksi vaihtoehtoja. Se teollinen hedelmäkarkki on niin helppo ottaa lähikaupasta?

Mistä vuosikymmenestä te puhutte? En tunnista noita ruokia. Olen 60-luvun lapsi ja 80-luvun äiti.

Eri kodeissa elettiin silloinkin eri lailla, vaikka oli samat tulot.

Juu, hyvinpä kasvoit.

Muistan kun naapurissa asunut sähkömies tuli meille asentamaan jotakin. Kun oli saanut hommansa tehtyä, niin istuttiin kahvipöytään. Tarjolla oli myös voileipiä, joissa oli muiden lisukkeiden lisäksi punaisen paprikan paloja. Sähkömies maistettuaan leipää, poimi paprikan palat lautasen sivuun ja sanoi että suuta polttaa, mitä paskaa tämä on? Tapahtui 70- luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Juu, hyvinpä kasvoit.

Sisareni kasvoivat myös.

Makaronivelli. Perunavelli. Riisivelli. Kesäkeitto. (Ja minulla lapsella laktoosi-intoleranssi, täysin tuntematon asia siihen aikaan.)

Pannussa voissa paistettua ruisleipäkuutiota eli leipäressua. Paistettu silavakuutio. Paistettu hauki, ahven, muikku. Kesällä savulahna. Kalakukko. Ruisleipä ja voi. Pullapitko eli vehnänen.

Lihaa eli karjalanpaistia ehkä kerran kuussa.

On me oltu köyhiä. Toisaalta päivittäinen kalaruoka kasvatti minusta vahvan ja terveen. Muistan ikuisesti sen hyytyneen kalvon vellien päällä. Ja mille tuoksui kesäiltana kun mummo paistoi ahvenia ja tuvan pitsiverho heilui kesäillan auringossa tuulessa. Ikkuna natisi haassa.

Syksyisin hedelmiä ja keväisin appelsiineja. :D

Makkarakuppeja paistinpannulla. Ranskanleipää. Edamia. Kaakaota join paljon. Kokonainen kana uunissa. Anjovispitsaa. Mummulassa talkkunaa ja itsetehtyä viiliä. Riisimuroja ja kotitekoista marjakiisseliä. 

Aikamoiselta peräkylän porukalta kuulostaa ap:n lapsuudenperhe. Muistan hyvin tuon ajan mutta en tunne ketään, joka olisi noudattanut tuollaista ruokavaliota.