Lue keskustelun säännöt.
Kritiikkiä vs. Kiusaamista? Mistä teistä tunnistaa eron näiden välillä?
18.04.2024 |
Alkuun täytyy todeta, että minusta huonojakin arvosteluja pitää saada antaa, kunhan se negatiivinen kritiikki perustuu johonkin ihan konkreettiseen asiaan.
Mutta todella ihmettelen näitä viime aikoina mediassakin näkyvillä olleita arvosteluja. Esim risteilyjä ja kaikkea siihen skeneen syvästi inhoava journalisti lähetettiin arvostelemaan Turun telakalla rakennettu uusi ristelyalus. Ja nyt Lana del Reyn musiikkia, ääntä, esiintymistä ja tyyliä vihaava kriitikko oli laitettu arvostelemaan naisen livekeikka Coachella festareilla. Kontrasti on raju fanien mielipiteiden välillä, koska heistä keikka oli aivan loistava ja juuri sitä Lana del Reytä omimmillaan, jota he rakastavat.
Onko teräväkielinen sivaltaminen kritiikkiä? Onko ilkeys merkki älykkyydestä?
Kommentit (6)
Toimittajat voivat hakea huomiota. Jos jostain asiasta muutenkin pitävä toimittaja vain kehuisi, mitä aiemmin kriittisesti suhtautuvat saisivat arvostelusta?
"Tätä mieltä X:stä yleensä asiaa välttävä on" on tapa saada huomiota jollekin. Tosin jos joku on ennenkin keskittynyt tietyn artistin arvosteluun, herää kysymys miksi sitten seuraa artistia.
Eri asia jos joku olisi pakit saanut valmentaja ja sitten yrittäisi kirjoittaa kritiikkejä. Silloin varmaan olisi joku syy, ettei ole päässyt valmentajaksi. Kuten että neuvoista ei ole hyötyä. Miksi joku muusikko ei palkkaisi tarkkanäköistä kriitikkoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kritiikki ei mene ikinä henkilöön. Kiusaamisella tehdään järjestelmällisesti paha mieli
Vierailija kirjoitti:
Kritiikki ei mene ikinä henkilöön. Kiusaamisella tehdään järjestelmällisesti paha mieli
Voihan kritiikistä tulla paha mieli, esim se Kiira Korven runokirjan kritiikki. Oliko se kiusaamista? Sara Siepin mielestä oli. Mutta onko Sara Sieppi yliopistokoulutuksen saanut kirjallisuuden ammattilainen, joka ymmärtää runojen päälle?
Vierailija kirjoitti:
Toimittajat voivat hakea huomiota. Jos jostain asiasta muutenkin pitävä toimittaja vain kehuisi, mitä aiemmin kriittisesti suhtautuvat saisivat arvostelusta?
"Tätä mieltä X:stä yleensä asiaa välttävä on" on tapa saada huomiota jollekin. Tosin jos joku on ennenkin keskittynyt tietyn artistin arvosteluun, herää kysymys miksi sitten seuraa artistia.
Eri asia jos joku olisi pakit saanut valmentaja ja sitten yrittäisi kirjoittaa kritiikkejä. Silloin varmaan olisi joku syy, ettei ole päässyt valmentajaksi. Kuten että neuvoista ei ole hyötyä. Miksi joku muusikko ei palkkaisi tarkkanäköistä kriitikkoa?
Joo, totta sekin, että huomion saanti negatiivisilla asioilla, kohuilla ja skandaaleilla on huomattavasti helpompaa.
Jonkinlainen objektiivisuus olisi kritiikissäkin paikallaan, eihän siinä olisi mitään järkeä, jos vaikka ravintolakriitikko, joka inhoaa yli kaiken hampurilaisia laitettaisiin niitä arvostelemaan. Tai ainakin pitäisi pystyä sanomaan, että henkilökohtaisesti vihaan tätä ruokalajia sieluni syvimmistä sopukoista saakka, mutta joku muu voi tykätä?