Miten jatkaa avioliittoa aivovammaisen aviomiehen kanssa?

Hakekaa itsellenne terapia-apua ja sinulle myös vertaisryhmä nyt alkuun. Seurakunnan kautta terapia on ilmaista, vaikket kuuluisikaan kirkkoon. Ehkä myös julkiselta saisitte terapiaa, mutta jonot ovat pitkiä. Jos on lapsia, pääsette kirkon perheasiainneuvottelukeskuksessa jonon ohi. 

Miehelläsi voi olla oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. Ota yhteyttä myös aivovammaliittoon.

Vastaava tapaus sattui äidilleni ja ihan samoilla oireilla. Voit tehdä tilanteesta huoli-ilmoituksen ja sitten asiaa ruvetaan selvittelemään, esim. minkälaista apua sinun ja etenkin miehesi on mahdollista saada kotiin ja ehkä myös kartoittaa hoitopaikan tarvetta, esim. päivätoimintaa, jolloin sinulle ei jäisi niin paljon huolehdittavaa päivistä. Olen itse mieheni omaishoitaja joten ymmärrän ahdistuksesi, hänellä on syöpä.

Vierailija kirjoitti:

Hakekaa itsellenne terapia-apua ja sinulle myös vertaisryhmä nyt alkuun. Seurakunnan kautta terapia on ilmaista, vaikket kuuluisikaan kirkkoon. Ehkä myös julkiselta saisitte terapiaa, mutta jonot ovat pitkiä. Jos on lapsia, pääsette kirkon perheasiainneuvottelukeskuksessa jonon ohi. 

Miehelläsi voi olla oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. Ota yhteyttä myös aivovammaliittoon.

Kantsii liittyä samalla kirkkoon. Sieltä saa kaikenlaista apua!

Eroa. En ymmärrä naisia, jotka jäävät sairaan kanssa suhteeseen.

Taakkaa pitää vähentää, muuten murrut lopullisesti. Mitä ne eläimet ovat? Jos ovat lemmikkejä, eikä tuotantoeläimiä, niin elukat Amerikkaan. Keskity miehesi hoitamiseen ja muihin välttämättömiin asioihin. Hae myös apua. Onko miehesi oikeutettu kuntoutukseen tai muuhun palveluun, jonka aikana saisit vapaata. Hyvää jatkoa kuitenkin.

Ja sitten heräsit

0/5

Trolli :DD

Minkä ikäinen olet ja miehesi?

Asiathan vois olla paljon huonomminkin! Aviolupauksessa luvataan rakastaa myötä- ja VASTOINkäymisissä, eli lupaudutaanko vain leikisti jhnkn? Liian usein näyttää valitettavasti siltä!

Niin myötä kuin vastamäessä.. Tämä nyt on se vastamäki. Tähänkö se rakkaus sitten loppui? Ei mies ole tahallaan aivovammainen.  Kannattaa hakea tukea

Oma poikani sai aivovamman, en ikinä voisi hylätä häntä. Vaikka on aikuinen, tarvitsee ajoittain apua. Kävimme yhdessä kurssin jossain saimme lisää tietoa aiheesta ja vinkkejä kuin oppia elämään tämän kanssa. 

Tukea, apua ja neuvoa saa. Mieti itsesi sairastuneen osaan, miltä tuntuisi kun kumppani sanoo Moikka vaan. Ja vain sen takia että sairastui. 

Vierailija kirjoitti:

Eroa. En ymmärrä naisia, jotka jäävät sairaan kanssa suhteeseen.

Perheeseemme kuului isä, äiti ja me neljä lasta. Olisiko kenellekään tullut mieleenkään, että isä heitetään pellolle kun hän sairastui vakavasti? 

Mihin unohtui se avioliittoon mennessä annettu lupaus:  Rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä ?

Ja kuinka ap:lla on keskellä päivää aikaa olla palstalla, kun on kerran ansiotyö, elukat ja apua tarvitseva mies.

Aloitus on trolli.

Ota avioero

Sinun on satsattava kaikki voimasi, että saatte molemmat kuntoutusta.

Kysy omaishoitajaliitosta apua ja liity järjestöön. Omaishoitaja palaveri tulee myös eduskunnan käsittelyyn omana aiheenaan muutaman päivän päästä.

Omaishoitajuus on raskas toimi.

Vierailija kirjoitti:

Mihin unohtui se avioliittoon mennessä annettu lupaus:  Rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä ?

Ja kuinka ap:lla on keskellä päivää aikaa olla palstalla, kun on kerran ansiotyö, elukat ja apua tarvitseva mies.

Aloitus on trolli.

No kyllä tällaisia asioita on ihan tosielämässä. Ja se on helppo heittää tuo avioliittolupaus silmille kun ei ole itse tilanteessa, mutta oikeasti tuollaisessa tilanteessa voi yksinkertaisesti uupua niin paljon, että vaikka kuinka rakastaisi ja haluaisi pitää lupauksensa, niin tuntuu että ei PYSTY, että menee itseltä terveys jos väkisin pysyy tilanteessa joka käy yli omien voimien ja jaksamisen. 

Erään kommentoijan mukaan ap:n pitäisi heivata eläimet ja hoitaa miestään. Eli heivata iloa tuovat eläimet ja hoitaa miestään onnettomana. Ja siitä uhrautumisesta ei palkintoja jaella.

Minun ex miehellä oli vaikea aivovamma ja epilepsia. Oli tosi hyvä mies, ei juuri puhunut mitään ja jos nousin ylös , seurasi minua ja jos menin sohvalle , tuli viereeni ja oltiin hiljaa kokoajan, molemmat olimme työttömiä introverttejä ja jos puhui, puhui muutamia sanoja. Yksi elämän parhaimmista suhteista, nyt saanut tarpeekseni pälpättäjä miehistä ja kaipaan häntä toisinaan. 

Vierailija kirjoitti:

Niin myötä kuin vastamäessä.. Tämä nyt on se vastamäki. Tähänkö se rakkaus sitten loppui? Ei mies ole tahallaan aivovammainen.  Kannattaa hakea tukea

 

 

Oma poikani sai aivovamman, en ikinä voisi hylätä häntä. Vaikka on aikuinen, tarvitsee ajoittain apua. Kävimme yhdessä kurssin jossain saimme lisää tietoa aiheesta ja vinkkejä kuin oppia elämään tämän kanssa. 

 

Tukea, apua ja neuvoa saa. Mieti itsesi sairastuneen osaan, miltä tuntuisi kun kumppani sanoo Moikka vaan. Ja vain sen takia että sairastui. 

Kannatan avun ja tuen hakemista itsekin, ja hienoa olisi jos avioliitto voi jatkua, mutta kun on itsellä toisen sairauden takia ero takana, niin sanon että ei se ole aina noin yksinkertaista. Rakkaus ei lopu. Ei multa ainakaan loppunut. Rakastan exääni tänä päivänäkin ja olemme hyviä ystäviä. Mutta rakkaus ei aina riitä. Itse lähdin, koska olisin tullut hulluksi tai alkoholisoitunut itse, jos olisin jäänyt. En jaksanut enkä kestänyt. Ja syyllistin itseäni ihan valtavasti sellaisista tunteista, ja yritin pakottaa itseni vaan jaksamaan, koska juurikin myötä- ja vastamäessä on luvattu ja kun rakastan kuitenkin eikä mies ollut syyllinen sairauteensa. Lopulta oli kuitenkin pakko valita, jäänkö siihen tuhoutumaan itse (jolloin minusta ei olisi ollut sille miehellekään enää iloa), vai pelastanko itseni.

Vierailija kirjoitti:

Erään kommentoijan mukaan ap:n pitäisi heivata eläimet ja hoitaa miestään. Eli heivata iloa tuovat eläimet ja hoitaa miestään onnettomana. Ja siitä uhrautumisesta ei palkintoja jaella.

Kyllä pitäisi. Ja tämä on ihan asiantuntijan neuvo. Miestä ei tarvitse hoitaa onnettomana, jos on voimia riittävästi.